Rikollinen toiminta somessa

Ih­mis­oi­keus­so­pi­muk­sen 10. ar­tik­lan mu­kaan jo­kai­sel­le kuu­luu sa­nan­va­paus eli va­paus il­mais­ta mie­li­pi­tei­tään jul­ki­ses­ti, kui­ten­kin niin, että mie­li­pi­tei­den il­mai­se­mi­nen ei louk­kaa toi­sen ih­mi­sen kun­ni­aa ja yk­si­tyi­syyt­tä tai riko hä­nen ih­mis­oi­keuk­si­aan. Sa­nan­va­paus ei siis ole ra­joit­ta­ma­ton. Koh­tuu­ton­ta ar­vos­te­lua ei tar­vit­se sie­tää.

Ri­kos­lain mu­kaan ran­gais­ta­vaa on myös toi­min­ta, jos­sa ai­heu­te­taan huo­mat­ta­vaa häi­ri­ö­tä lä­het­tä­mäl­lä vies­te­jä tai soit­ta­mal­la pu­he­lui­ta vi­ras­toon, toi­mis­toon, liik­kee­seen taik­ka muu­hun vas­taa­vaan paik­kaan.

Ri­kos­il­moi­tus on syy­tä teh­dä aina, kun toi­min­ta so­si­aa­li­ses­sa me­di­as­sa täyt­tää sel­ke­äs­ti ri­kok­sen tun­nus­mer­kit, teko on ta­hal­lis­ta ja tois­tu­vaa. Ri­kos­il­moi­tuk­sen te­ke­mät­tä jät­tä­mi­nen on luo­vu­tus­voit­to häi­rit­si­jäl­le. Epä­var­mois­sa ti­lan­teis­sa voi kään­tyä net­ti­po­lii­sin puo­leen, joka ar­vi­oi onko ri­kos­il­moi­tuk­sen te­ke­mi­nen ai­heel­lis­ta.

Ri­kos­il­moi­tuk­sen te­ke­mis­tä on har­kit­ta­va, kun työn­te­ki­jä ko­kee ti­lan­teen louk­kaa­vak­si ja uh­kaa­vak­si. Jos­kus yk­si­kin ker­ta on lii­kaa. Asi­ak­kai­den epä­a­si­al­lis­ta käy­tös­tä ei tar­vit­se sie­tää mis­sään am­ma­tis­sa eikä se, että asi­a­kas itse tar­vit­see apua tee her­jaa­mis­ta ja kiu­saa­mis­ta oi­keu­te­tuk­si.

Net­ti­po­lii­sin kei­no­ja puut­tua asi­at­to­maan käy­tök­seen so­si­aa­li­ses­sa me­di­as­sa on huo­maut­ta­mi­nen. Mi­kä­li hen­ki­lö on tun­nis­tet­ta­vis­sa, po­lii­si voi ot­taa yh­teyt­tä ja huo­maut­taa asi­at­to­mas­ta käyt­täy­ty­mi­ses­tä. Useim­mis­sa ta­pauk­sis­sa huo­mau­tus riit­tää ja häi­rin­tä lop­puu.

Ky­sy­myk­siä epä­a­si­al­li­sen kir­joit­te­lun
sel­vit­te­lyn tu­ek­si

Ri­kos­il­moi­tuk­sen te­ke­mis­tä on har­kit­ta­va, kun työn­te­ki­jä ko­kee ti­lan­teen louk­kaa­vak­si tai uh­kaa­vak­si.

So­si­aa­li­sen me­di­an työ­käyt­töTyö­suo­je­lu­näkö­kul­ma6.8.2014