Käsikirja projektin tuloksista
Teknisen yksikön kehittämisprojektin tulokset raportoitiin Uusi toimintamallimme -käsikirjan muotoon. Kirjassa korostettiin, että uusi malli oli luotu johdon ja henkilöstön yhteisissä kehittämisryhmissä ja työpajoissa.
Käsikirjassa tuotiin seikkaperäisesti esille jokainen uudistus, mikä kehittämisprojektin aikana kehitettiin. Kehittämistoiminta tuotti paljon sekä pieniä muutoksia että myös isompia uudistuksia, joiden muutosvaikutukset säteilivät koko työyhteisöön.
Muutokset käsittivät paljolti teknisiä uudistuksia ja työmenetelmien muutoksia. Vaikeinta käyttöönotossa oli muutokset, jotka kohdentuivat sovittuihin uusiin pelisääntöihin. Näiden työpaikan sääntöjen tarkoituksena oli lisätä ihmisten tasavertaisuutta yksikössä. Osa henkilöistä koki yhteiset pelisäännöt uhkaavina, kun ne muuttivat vuosien aikana syntynyttä epävirallista hierarkiaa ihmisten välillä.
Teknisen yksikön tuloksista järjestettiin koko kunnan työpaikoille avoin seminaari, jonka tavoitteena oli jakaa uuden toimintamallin esimerkkejä käyttöönotettavaksi muillakin työpaikoilla. Seminaarin sanoma oli yhdessä tekeminen ja tuloksellisuuden lisääminen sekä samanaikainen työelämän laadun parantaminen. Johto teki myös selväksi, että yhdessä määritettyjä pelisääntöjä noudatetaan. Esimiehet vastaavat niiden noudattamisesta ja niiden rikkominen aiheuttaa sanktiokäytännöt.
Uudistaminen on vaikeaa, mutta lopussa kiitos seisoo
Ihmiset lähtevät ideoimaan työympäristöään, kun heidän ehdotuksensa tulevat kuulluksi ja he saavat niistä mahdollisimman nopeasti palautteen. Paras palaute on oma idea, joka otetaan työryhmän kesken yhdessä kehitettäväksi ja lopputuloksena uusi toimintatapa tai tekninen ratkaisu otetaan työpaikalla käyttöön.
Uusien ratkaisujen tuottaminen edellyttää
- johdon ja esimiesten tukea ja kannustamista
- oivalluksen esille tuomista, vaikkei itse tiedä ratkaisua
- systemaattista toimintatapaa, miten sitä kehitetään työporukan kanssa yhdessä
- oivallusten aihiot näkyville valkotaululle, jatkuva ideointimahdollisuus
- nopeita päätöksiä, kun todetaan että uudistus parantaa aikaisempaa tilannetta
- päätöksen jälkeen nopea toteuttaminen
- yhteinen arvostus, palaute ja seuranta toiminnan kehittymisestä.
Kehittäminen ei saa koskaan päättyä kehittämisprojektin päättymiseen.
Kehittämisprojektin tuloksena saadaan
- ratkaisuja nykytilan analyysissä ongelmina koettuihin asioihin
- uusia ideoita toimintatavoiksi, työmenetelmiksi ja pelisääntöihin
- muutoksia ja parannuksia tuloksellisuuden parantamiseksi
- johdon ja henkilöstön yhteisen kehittämistoiminnan mallin
- myönteistä asennetta kehittämistyötä kohtaan
- innostuneita työpaikan sisäisiä kehittäjiä.
Projekti päättyy, kehittäminen ei
Kehittämisprojektin tarkoitus on projektin aikana kehittää työpaikan toimintaa tavoitteiden suuntaiseksi. Tavoitteena on myös, että kehittämisryhmiin osallistuvista henkilöistä kasvaa työpaikalle ”sisäisiä kehittämiskonsultteja”, eli henkilöitä, jotka sisäistävät jatkuvan kehittämisen tarpeellisuuden ja ovat valmiita jatkamaan projektin jälkeistä kehittämistyötä. Loppuraportin tärkeä osa-alue on työpaikan jatkokehittämisen tarpeiden ja kohteiden arviointi.
Kehittämisprojekti päättyy loppuraporttiin, arviointiin ja päätöstilaisuuteen. Niissä käsitellään yhteisen kehittämisen tuloksena syntyneet uudet työtavat, työmenetelmät ja pelisäännöt. Loppuraportissa kirjataan asiat, jotka muuttuivat projektin aikana ja asiat jotka pysyivät ennallaan. Tämä siksi, että ihmiset saavat selkeän palautteen projektin tuloksellisuudesta.
Rakenteita muuttamalla estetään paluu vanhaan
Uudistusten vakiinnuttaminen edellyttää usein työpaikan rakenteiden, organisaation tai johtamisjärjestelmän muutoksia. Muutoksilla pyritään saamaan henkilöresurssit aikaisempaa paremmin käyttöön. Niillä voidaan vahvistaa uusien toimintatapojen vakiintumista, kun ei ole enää paluuta vanhoihin työtapoihin.
Muutoksen kohteita ovat usein
- johtamistapojen muutokset
- osallistuva johtaminen, mittarit ja yhteinen jatkuva palautekäsittely
- organisaatiomuutokset, vastuiden muuttaminen
- työtilojen muuttamiset, layoutin muuttaminen
- tietojärjestelmien ja automatiikan käyttöönotto
- osaamistarpeiden ja vastaavan osaamisen kartoitukset ja henkilöstön kehittämissuunnitelmat
- mittareiden määrittäminen ja niihin perustuva palkitseminen.
Mitä enemmän henkilöstö tietää työpaikan tilanteesta ja ymmärtää jatkuvan kehittämisen tarpeen, sitä paremmin se asennoituu muutoksiin. Yhteinen muutostarpeiden ymmärrys lisää molemminpuolista luottamusta ja asennoitumista johdon ja henkilöstön kehittämisyhteistyöhön.
Työpaikka elää projektin mukana, ja projektissa uudistettuja asioita otetaan käyttöön pitkin projektin kulkua. Sillä tuodaan avoimesti esille asiat, joita voidaan sitten arvioida kehittämisprojektin tuloksina.
KehittämisprojektiJohdon ja henkilöstön yhteistyön foorumi11.5.2015