Työpaikan vaikein asia oli ottaa uusia työtapoja käyttöön
Teknisen yksikön kehittämisprojektin aikana oli moneen kertaan korostettu sitä, miten ihmisten on vaikea muuttaa totuttuja käytäntöjä ja työtapoja. Silti kaikille tuli yllätyksenä, miten vaikeata oli omienkin suunnitelmien toteuttaminen arkityöhön. Muutoksia käyttöön otettaessa työt eivät sujuneet yhtä hyvin kuin vanhoilla menetelmillä, mistä syystä niitä pyrittiin unohtamaan ja tekemään töitä entisillä työtavoilla. Eteenpäin kuitenkin päästiin, kun kokeiltiin ja korjattiin kunnes saatiin töitä eteenpäin.
Yksikön kaikki esimiehet ja tekniset asiantuntijat organisoitiin tukemaan uusien toimintatapojen käyttöönottoa. Ensimmäisten myönteisten kokemusten myötä työryhmissä vastustus uutta toimintaa kohtaan väheni ja niiden kanssa päästiin eteenpäin. Ilman mittavaa esimiesten ja kehittäjien tukea uuden toimintamallin käyttöönotto olisi ollut kaaosta. Yksikössä todettiin, että muutosten käyttöönotto on aina vaikeaa siitäkin huolimatta, että uuden kehittämisessä oli kunkin työpisteen omia edustajia mukana.
Voidaanko työpaikan tuotteita, palveluja ja toimintatapoja tutkia uusista näkökulmista?
Ihmiset ovat usein tapojensa vankeja. Siksi kehittämisprojektin vaikein vaihe on uusien toimintatapojen käyttöönotto. Uudistusten ideointi ja suunnittelu on käyttöönottoa helpompaa, koska käyttöönotto edellyttää totutuista rutiineista luopumista ja uuden opettelua. Muutosvastarinta on aina olemassa. Sen määrä vähenee, kun ihmisillä on kokemus siitä, että he ovat itse osallistuneet ja voineet vaikuttaa muutoksiin ja tapoihin, miten ne otetaan käyttöön.
Jos mikään ei muutu, ei mikään myöskään kehity
Uudistusten käyttöönotto tarvitsee kaiken saatavissa olevan tuen. Johdon näkyvä kannustus ja esimiesten tuki käytännön muutosten tekemisessä ovat ensiarvoisen tärkeitä. Muutosten käyttöönotto sujuu parhaiten, kun esimies ja muutosten kohteena oleva henkilöstö toteuttavat sen yhteistoiminnassa. Esimiesten lisäksi työpaikoilla voidaan käyttää apuna muita asiantuntijoita.
Uudet toimintatavat ja menetelmät vaativat usein myös valmennusta. Tehokkaimmillaan valmennus on työpaikalla, jossa pystytään kokeilemaan ja tarvittaessa tekemään kokeilun perusteella muutoksia toimintaan. Muutosten tekeminen on valmis vasta sitten, kun uudet toimintatavat ovat ”sisään ajetut” ja työpaikan ihmiset ovat saaneet tarvittavan koulutuksen uusiin työtapoihin.
Käyttöönottoon kuuluu myös mahdollisten vaarojen havainnointi, riskien arviointi ja tarvittavien työohjeiden päivittäminen. Ajan tasalla olevat työohjeet tarvitaan uusien työntekijöiden perehdyttämisessä ja työnopastuksessa silloin, kun työtehtäviä muutetaan ja organisoidaan uudelleen.
Tyypillisiä kehittämisprojektin tuloksena syntyneitä muutoksia ovat
- asiakastarpeisiin perustuvan toiminnan kehittäminen
- työorganisaation ja työnsisältöjen muutokset
- toimintaprosessit, toiminnan ohjaus, materiaalien hallinta ja resurssisuunnittelu
- esimiesten vastuualueet ja niitä vastaavat tehtävät
- esimiestyötä tukevat toiminnan mittarit
- työaikojen, työtehtävien ja osaamisen joustavuus
- osaamiskartoitukset ja sitä vastaava henkilöstön kehittämisohjelma
- palkitseminen ja palkkaus.