Esimiehet ja asentajat uudistivat työtapojaan projektin kehittämisryhmissä
Esimiesten, teknisten asiantuntijoiden ja asentajien edustajista valittiin kolme kehittämisryhmää, joiden tehtävänä oli kehittää teknisen yksikön työprosesseja. Prosessien kehittämistarpeeksi oli todettu työnsuunnittelun ja -järjestelyjen puutteet, aikataulujen hallitseminen ja toiminnan joustavuuden puute.
Näistä yhdelle ryhmälle annettiin erityiseksi tavoitteeksi määrittää teknisen yksikön osaamistarpeet. Kun osaamistarpeet oli selvitetty, ryhmä pohti menetelmää, jonka avulla kartoitettiin henkilöstön osaaminen ja osaamisen kehittämissuunnitelma niiltä osin, missä osaamisen määrä ja osaamistarpeet eivät kohdanneet.
Esimiestyön kehittämisryhmä oli neljäs ryhmä, jonka edustajat koostuivat päällikkö- ja työnjohtotason edustajista. Ryhmän erityisenä tavoitteena oli työilmapiirin parantaminen lisäämällä asentajien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia työssään. Ryhmän kehittämistarpeeksi todettiin myös vastuun delegoimista asentajatasolle.
Ryhmät kokoontuivat keskimäärin neljä kertaa ideoimaan uusia toimintatapoja ja työmenetelmiä. Tuloksina saatiin 25 uutta ehdotusta toiminnan muuttamiseksi. Päätökset tehtiin normaalin linjaorganisaation mukaisesti.
Miten omalla työpaikalla: töiden tekijä on sen paras osaaja
Työpaikalla henkilöstö on oman työnsä paras asiantuntija. Kehittämisprojekti muodostaa toimivan suunnitelman, joka systemaattisesti vaihe vaiheelta kokoaa ihmisten näkemykset ja kokemukset ongelmien ratkaisemiseksi ja tuottaa uusia ja aikaisempaa fiksumpia ratkaisuja työmenetelmien kehittämiseksi.
Käytännön toiminnan muuttaminen on aina vaikeata. Paras tulos saavutetaan silloin, kun oma työporukka on ollut muutoksia tekemässä ja osallistuu aktiivisesti niiden kokeilemiseen ja käyttöönottoon. Käytännön tuloksien lisäksi kehittämisprojektin läpivienti juurruttaa työpaikalle yhteisen kehittämisen työtapaa ja kulttuuria. Projekti edesauttaa työpaikan kehittämistoimintaa myös pidemmällä ajanjaksolla, koska sen aikana valikoituu innostuneita sisäisiä kehittäjiä, jotka jatkavat kehittämistoimintaa työpaikalla projektin päättymisen jälkeenkin.
Ohjausryhmä johtaa ja ohjaa, kehittämisryhmät kehittävät
Johdon ja henkilöstön edustajat sekä tarvittavat asiantuntijat johtavat kehittämisprojektia. Ohjausryhmä osallistuu projektin suunnitteluun, päättää sen tavoitteista ja aikatauluista, hyväksyy kehittämismenetelmät ja projektissa tuotetut uudet toimintatavat ja -mallit. Ohjausryhmän toimivuuden ja projektin toimivuuden kannalta on tärkeätä, että ohjausryhmällä on päätösvalta projektissa ehdotettuihin muutoksiin.
Kehittämisryhmät
Kehittämisryhmät vastaavat yksittäisen tehtäväkokonaisuuden tai työpaketin kehittämistyöstä. Ne ratkaisevat nykytilan analyysissä esille tulleita kehittämistarpeita ja ideoivat uusia korjaavia työtapoja ja -menetelmiä. Kehittämisryhmän jäsenet myös tukevat sovittujen uusien työtapojen käyttöönottamista ja vakiinnuttamista arkityöhön.
Tyypillisesti työpaikoilla on perustettu kehittämisryhmiä, jotka lisäävät
- asiakaslähtöisyyttä koko organisaatioon
- henkilöstön ja esimiesten kehittämisyhteistyötä
- toiminnanohjauksen selkeyttä ja tehokkuutta
- materiaalien ja tietojen hallintaa
- työ- ja palveluprosessien sujuvuutta
- työpaikkaoppimista ja henkilöstön myönteistä asennetta jatkuvaan toiminnan kehittämiseen.
Projektipäällikkö vastaa
- projektin kokonaisuudesta ja sen käytännön etenemisestä ja ohjaamisesta
- kehittämisorganisaation perustamisesta, sen kattavuudesta ja tarvittavasta asiantuntemuksesta
- johtamisesta, tavoitteiden ajan tasalla pitämisestä, aikatauluista ja budjetista
- ”missä mennään” -vaiheiden tiedottamisesta sekä keskusteluista johdon ja muun henkilöstön kanssa
- henkilöstön valmentamisesta ja muutoksen edellyttämien valmiuksien hankkimisesta.
Ulkopuolinen asiantuntija
Kehittämisprojektin laajuudesta ja työpaikan omista kehittäjäosaamisesta riippuu, pitääkö projektin ohjaajana ja käytännön kehittämistyön ohjaajana käyttää ulkopuolista kehittämisen asiantuntijaa, kehittämiskonsulttia. Usein työpaikoilla on kehittämispäälliköitä tai vastaavia asiantuntijoita, joilla on osaamista ja mahdollisuuksia toimia sisäisenä konsulttina kehittämisprojektin ohjaajana.
Johdon ja henkilöstön yhteistyö edellyttää molempien osapuolten luottamusta projektin ohjaajaa kohtaan. Käytännön kokemuksien mukaan ulkopuolisen ohjaajan kanssa keskustelu on avoimempaa kuin tutun, oman työpaikan asiantuntijan kanssa.
Kehittämiskonsultin tehtävänä on
- selvittää työpaikan nykytila ja saada esille kehittämistarpeet
- asiantuntijatuki kehittämistarpeiden määrittämisessä
- projektipäällikön tukeminen
- kehittämisryhmien ja esimiesten toiminnan ohjaaminen
- kehittämismenetelmien opastaminen ja valmentaminen
- tukea uusien toimintatapojen käyttöönottoa ja vakiinnuttamista.
Johdon rooli
Kehittämisprojekti ja käytännön kehittämistyö edellyttävät työpaikan johdon vahvaa ja näkyvää tukea. Johdon tuki tarkoittaa käytännössä sitä, että johto ja projektipäällikkö käyvät jatkuvaa keskustelua kehittämistoiminnan edistymisestä. Johdon tehtävänä on näkyvästi tukea projektia ja vahvistaa viestinnässä projektin tavoitteita ja merkitystä kunnan tuloksellisuudelle sekä henkilöstön työhyvinvoinnille.
Kehittäminen vaatii resursseja
Kehittämisryhmien toimintaa on arvosteltu siitä, että niiden toiminta on poissa arjen työpanoksesta. Yhtä hyvin voi kysyä, eikä toiminnan kehittäminen ole työtä, jota työpaikalla pitää muutenkin tehdä. Tyypillisiä kehittämiskohteita ovat mm. asiakaslähtöisen toiminnan kehittäminen, esimiestyön ja ryhmän yhteistyön kehittäminen sekä mm. toiminnanohjauksen, työnsuunnittelun ja resurssien käytön parantaminen.
Kehittämistyöpajat
Kehittämisryhmien kokoontumisia kutsutaan usein kehittämistyöpajoiksi. Ne ovat erityisiä, arkityöstä irrallaan olevia tilaisuuksia, jossa haetaan ratkaisuja haastatteluissa esille nousseisiin epäkohtiin. Kehittämistyöpajoissa on ohjaaja, joka johtaa ja tukee kehittämistyötä ja sen menetelmiä. Näitä menetelmiä ovat mm. ryhmässä ratkaisujen hakeminen kehitettäviin asioihin, uusien toimintatapojen ideointi, seinätaulutekniikat, tuplatiimi jne.
Kehittämistyöpajat muodostavat prosessin, joka edellyttää säännöllisiä kahden tai kolmen viikon välein pidettäviä ja vähintään kolme tuntia kerrallaan kestäviä kehittämistyöpajoja. Kehittämisryhmät tuottavat asetettujen tavoitteiden mukaisia uudistuksia.
Yleisesti projektin aikana järjestetään muutamia laajempia kehittämisseminaareja. Niiden tarkoituksena on sekä tiedon lisääminen että yhteisten kehittämismahdollisuuksien lisääminen henkilöstön keskuudessa. Seminaareissa osallistujat saavat arvioida aikaansaatuja uudistuksia ja jalostaa niitä eteenpäin. Seminaarit luovat yhteistä kehittämismyönteistä kulttuuria työpaikalle ja lisäävät koko henkilöstön mahdollisuuksia tuoda näkemyksensä esille toimintatapojen uudistamiseksi.
KehittämisprojektiJohdon ja henkilöstön yhteistyön foorumi11.5.2015