Kehittämisprojektissa jokainen tuli kuulluksi
Työpaikalla haastateltiin kaikki työntekijät sekä esimiehet. Erityisenä kehittämisen periaatteena pidettiin jokaisen mielipiteen kuulemista. Ulkopuolinen konsultti haastatteli työpaikan kaikki 40 ihmistä. Haastattelut olivat luottamukselliset. Aikaa käytettiin 1,5 tuntia haastattelua kohden. Tuloksena saatiin muistiin haastateltavien mielipiteet asioista, jotka toimivat hyvin kuten myös asioista jotka eivät olleet kunnossa.
Nykytilan selvittämiseksi voidaan järjestää myös ”Avoimen palautteen työpaja”. Työpajassa otetaan yhteiseen käsittelyyn työpaikan asiat, jotka toimivat hyvin, asiat joissa on koettu ongelmia sekä myös toimintatapojen muutosehdotuksia. Työpaja toimii vain avoimuuden ja luottamuksen ilmapiirissä. Työpajassa arvioidaan hyvin avoimesti oman työpaikan esimiestoimintaa, työnjärjestelyjä, toimintaprosesseja, työnjakamista sekä koulutustarpeita. Osallistujien näkemykset kirjattiin ylös. Tuloksina saatiin lista asioista, joiden toimivuuteen oltiin tyytyväisiä. Toinen listaus syntyi kehitettävistä asioista, joiden toimivuuteen osanottajat eivät olleet tyytyväisiä ja johon haluttiin tehdä muutoksia.
Molemmissa toimintatavoissa on yleisesti kuultu toteamus: ”Olipa virkistävää, kun joku oli kerrankin kiinnostunut mielipiteestäni.”
Oman työpaikan henkilöstön näkemykset kehittämisen tueksi
Työntekijöiden omat kokemukset ovat kehittämisprojektin tärkein lähdeaineisto. Niiden esille saamiseksi haastattelut ovat tehokas keino. Nykytilan selvittämiseksi voidaan haastattelun lisäksi tai sen tilallakin käyttää myös työpaikkatutkimuksia, kyselyjä ja mahdollisia aikaisempia kehittämistoimia.
Aina ei kehittämisprojektissa tarvita ulkopuolista konsulttia. Työpaikalla on usein omia kehittämisen asiantuntijoita, jotka pystyvät toimimaan kehittämisprojektin ohjaajina. Ongelmaksi voi muodostua luottamuksellisuus, jos ohjaaja on ennestään tuttu ja omaa yhteisiä työprosesseja työpaikan toiminnassa. Kehittämistä ei kuitenkaan pidä ulkoistaa nimetylle kehittämisen asiantuntijalle, ikään kuin se ei kuuluisi enää muille. Kehittäminen on koko työyksikön yhteinen asia ja onnistuminen riippuu henkilöstön aktiivisuudesta ja osallistumisesta.
Haastattelujen tai yhteisten työpajojen tarkoituksena on
- saada esille asiat, joissa työpaikan toiminnassa on onnistuttu hyvin
- saada esille asioita, jotka koetaan ongelmina tai jotka haittaavat työn sujumista
- saada esille ideoita, miten korjaisit tilannetta
- lisätä aidolla kuuntelemisella henkilöstön luottamusta kehittämistoimiin
- vähentää muutosvastarintaa
- syventää ja tarkentaa haastateltavan kanssa kehittämisen tarkoitusta ja tavoitteita.
Haastattelujen tai yhteisten keskustelujen yhteenveto
Haastateltavilla on oikeus saada tietoonsa haastattelujen yhteenveto, jota voidaan vielä täydentää ja selkeyttää yhteenvedon käsittelemiseksi järjestetyssä keskustelutilaisuudessa. Projektin kehittämistarve muodostuu asioista, jotka haastattelujen ja muiden kartoitusten perusteilla vaativat muuttamista. Ohjausryhmä tarkentaa niiden pohjalta projektille tavoitteet. Nykyään tavoitteiden määrittämisessä otetaan huomioon myös kunnan selvitykset, mm. kuntalaisten ja sidosryhmien palvelutarpeista.
Kehittämistoiminnan kohteet ovat riippuvaisia toinen toisistaan, esimerkiksi esimiestyö ja osaaminen vaikuttavat moneen muuhun asiaan. Parhaat tulokset saadaan, kun huomioidaan toiminnan kokonaisuus, eli ratkaistaan ja uudistetaan samanaikaisesti useita toisiaan tukevia asioita.
KehittämisprojektiJohdon ja henkilöstön yhteistyön foorumi11.5.2015