Teknisen yksikön johto ja henkilöstön edustajat totesivat yhdessä muutostarpeen
Tekninen yksikkö oli arvostettu palvelutoiminnassa. Ammattitaitoinen henkilöstö oli kokenutta ja pitkään toimineet tehtävissään. Aikojen kuluessa oli työpaikalle syntynyt eripuraa, jonka tuloksena henkilöstön keskuudessa oli syntynyt eriseuraisia ryhmiä. Kaikki ryhmät eivät keskustelleet toistensa kanssa.
Teknisen yksikön päällikkö alkoi saamaan yhä useammin palautetta siitä, että asentajat eivät ottaneet asiakkaiden näkemyksiä huomioon ja palvelujen toimitusajat venyivät pitkiksi. Yksikön osaaminen ei ollut myöskään parhaalla tavalla käytössä.
Yksikön päällikkö kutsui henkilöstön edustajat keskustelemaan tilanteesta. Avoimien keskustelujen tuloksena sovittiin työpaikkatutkimuksen tilaaminen. Tutkimuksen tuloksina todettiin muutostarve, koska tekninen yksikkö oli vuosia toiminut samoilla toimintatavoilla, eikä ollut muuttanut toimintaansa asiakaskunnan vaatimusten muuttumisen myötä. Ennakoiva suunnittelu, korjaustöiden systematisointi sekä osaamisen jakaminen oli jätetty hoitamatta ja osaaminen perustui henkilökohtaisiin kokemuksiin ja muistitietoihin. Lisäksi henkilöstön työilmapiiri todettiin tutkimuksessa huonoksi.
Teknisessä yksikössä perustettiin työpaikkatutkimuksessa esille nousseiden asioiden korjaamiseksi kehittämisprojekti.
Miten voi omalla työpaikalla toimintatapoja kehittää ja uudistaa
Työpaikalla käytävät johdon ja henkilöstön väliset keskustelut ovat yhteisen muutostietoisuuden avainasia. Työpaikkojen toimintaympäristö ja asiakasvaatimukset muuttuvat ja aiheuttavat muutostarvetta. Muutosten takana ovat usein palvelutöiden muuttuminen verkostotoiminnaksi tai kumppanuussopimukset sekä julkisten työpaikkojen palvelujen ostosopimukset muuttavat palveluyritysten toimintakulttuuria. Neuvotteluissa päädytään usein toteamaan, että toimintaan tarvitaan lisää asiakaslähtöistä joustavuutta, parempaa työnjärjestelyä ja resurssien yhteistyötä sekä uusia palvelukonsepteja asiakkaille.
Kehittämisprojekti luo puitteet toimintatapojen uudistamiselle. Keskeisinä tekijöinä ovat sekä työpaikan esimiehet että työntekijät.
Projektin osia ovat
- työpaikan nykytilan selvittäminen
- kehittämistavoitteiden määrittäminen
- henkilöstön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet toimintatapojen kehittämiseen
- uudistettujen toimintatapojen käyttöönotto ja vakiinnuttaminen.
Henkilöstö oman työnsä paras asiantuntija ja uudistaja
Työpaikalla tarvitaan johdon ja henkilöstön yhteinen ymmärrys toiminnan uudistamiseksi. Johto ei yksin pysty työpaikkoja uudistamaan, vaan siihen tarvitaan henkilöstö mukaan. Tämä voi olla uutta toimintaa osassa työpaikoista.
Johdon ja henkilöstön yhteistyö edesauttaa muutoksien aikaansaamisessa ja niiden käyttöönotossa. Ilman henkilöstön osallistumista kehittämisestä saattaa tulla uusi kivireki ja kehittämisen suuntakin perustuu vain johdon näkemyksiin.
Tieto on yhteistyön lähtökohta. Aito keskustelu muutostarpeista syntyy, kun molemmilla osapuolilla on samat tiedot työpaikan taloudellisesta tilanteesta sekä siitä johtuvat muutostarpeet omille työpaikoille. Kommunikoinnin tarkoituksena on saada aikaan työpaikalle yhteinen ymmärrys siitä, mikä on oman työpaikan tilanne ja miksi toimintatapoja on uudistettava. Kehittämisprojektin perusteista tulee olla johdon ja henkilöstön näkemys.
KehittämisprojektiJohdon ja henkilöstön yhteistyön foorumi11.5.2015