Edellä on käyty läpi työhyvinvoinnin ja työntekijöiden työkyvyn edistämisen ja ylläpitämisen asioita. Kuitenkin henkilökohtaiset valinnat vaikuttavat hyvinvointiimme, ja omasta terveydestä ja toimintakyvystä huolehtiminen luo pohjan työkyvyllemme. Terveyden edistämisessä kannattaa kiinnittää huomiota terveelliseen ravintoon, liikuntaan, lepoon ja uneen, kohtuulliseen alkoholin käyttöön ja tupakoimattomuuteen. Voimavaroja lisäävinä tekijöinä on hyvä muistaa sosiaaliset suhteet, perhe, ystävät ja harrastukset.
Terveellinen, hyvistä raaka-aineista valmistettu ruoka auttaa ylläpitämään vireystasoa ja työkykyä. Terveellinen työaikainen ruokailu heijastuu myös kotiin ja muihin ruokavalintoihin. Töiden tulisi olla organisoitu niin, että kaikilla on mahdollisuus työaikaiseen ruokailuun ja töissä olisi ruokailuun soveltuva tila. Monipuolinen, säännöllinen ja terveellinen ruokavalio, joka sisältää runsaasti kasviksia ja hedelmiä, auttaa ehkäisemään ylipainoa.
Liikunnalla on keskeinen rooli työ- ja toimintakykyä uhkaavien tai heikentävien sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Liikunta vahvistaa sekä fyysisiä että psyykkisiä voimavaroja. Omasta fyysisestä toimintakyvystään voi huolehtia liikkumalla töissä ja vapaa-aikana mahdollisimman paljon ja monipuolisesti: auton voi korvata polkupyörällä, hissin portailla ja töihin voi kävellä. Terveyttä edistää reipas kestävyystyyppinen liikkuminen, jota pitäisi kertyä viikossa yhteensä ainakin 2 tuntia 30 minuuttia.
Arki- ja hyötyliikunnan lisäksi toimintakykyä voi kohentaa kestävyysliikunnalla. Useimmille soveltuvia liikuntamuotoja ovat (sauva-)kävely, jumppa, kuntosali ja uinti. Liikunnan pitäisi olla monipuolista ja sisältää sekä kestävyyttä että lihasvoimaa ja liikunnallista taitoa kehittäviä lajeja.
Vaikka työpaikka ja työterveyshuolto voivat tukea liikuntaa, hyvä kunto on kuitenkin viime kädessä jokaisen oman aktiivisuuden varassa. Hyvää kuntoa ja toimintakykyä ei voi varastoida; niitä on ylläpidettävä jatkuvasti.
Riittävä lepo ja uni ovat erittäin tärkeitä palautumiselle. Univaje vaikuttaa negatiivisesti mm. tarkkaavaisuuteen, muistiin, oppimiseen ja tietysti mielialaan. Uniongelmien määrä on lisääntynyt työikäisten keskuudessa koko 2000-luvun ajan: työtahti on kiristynyt, ja monenlaiset työn kuormitustekijät voivat lisätä unihäiriöitä. Myös erilaiset sairaudet ja työn ulkopuoliset kuormitustekijät voivat vaikuttaa uneen.
Hyvään uneen auttavat:
- säännöllinen elämänrytmi
- liikunnan harrastaminen
- rentoutuminen ja taukojen pitäminen päivän aikana
- rauhoittuminen hyvissä ajoin ennen nukkumaan menoa
- makuuhuoneen pimeys ja raikkaus
- alkoholin, kofeiinin ja nikotiinin välttäminen ennen nukkumaan menoa.
Alkoholilla on suuri vaikutus palautumiseen, koska se heikentää palauttavan unen laatua; uni tulee katkonaiseksi ja syvä uni häiriintyy.
Alkoholihaitoilla tarkoitetaan alkoholinkäytöstä johtuvia fyysisiä, psyykkisiä, henkisiä ja sosiaalisia haittoja, mikä näkyy työpaikalla myöhästelyinä, poissaoloina, työtehon laskuna tai ilmapiiriongelmina. On hyvä olla tietoinen oman alkoholinkäytön määrästä ja riskikäytön rajasta. Kohtuukäyttäjänä itseään pitävänkin on viisasta pysähtyä aika ajoin tarkastelemaan alkoholinkäyttöään.
Mitä on runsas alkoholinkäyttö?
Riskikulutuksen rajat ovat
- miehillä 24 annosta/viikko
- naisilla 16 annosta/viikko
Lisäksi juomatavan rajat ovat
- miehillä 7 alkoholiannosta/kerta
- naisilla 5 alkoholiannosta/kerta.
Linkki: Alkoholinkäyttöä voi testata Audit-kyselyllä
Työterveyshuollosta saa tukea terveyden edistämiseen. Kannattaa osallistua työterveyshuollon järjestämiin terveystarkastuksiin, jotta mahdollisiin ongelmiin voidaan puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Jokaisen meistä on hyvä aika ajoin pysähtyä miettimään, miten voin. Pidänkö itsestäni ja voimavaroistani huolta, kuinka paljon käytän aikaa itsestäni huolehtimiseen, vietänkö aikaa perheen kanssa, ehdinkö ja jaksanko tavata ystäviäni?
Työhyvinvointia apteekkeihin26.2.2015