Tukitoimet työkyvyn ylläpitämiseen ja työhön paluun tukemiseen

Kelan tarjoama tuki

Kun­tou­tus
Kela jär­jes­tää työ­i­käi­sil­le moni­puo­lis­ta kun­tou­tus­ta, jol­la pa­ran­ne­taan ja tu­e­taan työ­ky­kyä ja edis­te­tään työ­e­lä­mään pää­syä ja sin­ne pa­luu­ta. Lää­kin­näl­lis­tä kun­tou­tus­ta jär­jes­tää Ke­lan li­säk­si mm. jul­ki­nen ter­vey­den­huol­to, ku­ten ter­veys­kes­kuk­set ja sai­raa­lat. Ke­lan jär­jes­tä­miin kun­tou­tus­kurs­sei­hin kuu­luu sai­raus­ryh­mä­koh­tai­sia kun­tou­tus- ja so­peu­tu­mis­val­men­nus­kurs­se­ja.

Eri am­mat­ti­ryh­mil­le suun­nat­tu­ja AS­LAK-kurs­se­ja ja har­kin­nan­va­rai­sia Tyk-kurs­se­ja ei jat­kos­sa jär­jes­te­tä. Laki­sää­teis­tä am­ma­til­lis­ta Tyk-kun­tou­tus­ta jär­jes­te­tään en­ti­seen ta­paan. Ajan­koh­tai­set tie­dot voi tar­kis­taa Ke­lan si­vuil­ta osoit­tees­ta www.kela.fi. Am­mat­ti­ryh­mil­le suun­nat­tu­ja kurs­se­ja ovat Suo­men Far­ma­si­a­liit­to ja Pal­ve­lu­a­lo­jen am­mat­ti­liit­to PAM ha­ke­neet Ke­lal­ta jä­se­nil­leen. Ap­teek­ka­reil­le suun­nat­tu­ja kurs­se­ja on ha­ke­nut Ap­teek­kien Elä­ke­kas­sa.

Osa­sai­raus­päi­vä­raha ja sai­raus­päi­vä­raha
Ke­lan osa­sai­raus­päi­vä­ra­han tar­koi­tus on tu­kea työ­ky­vyt­tö­män hen­ki­lön työs­sä py­sy­mis­tä ja pa­luu­ta työ­hön. Koko­ai­kais­ta työ­tä te­ke­vä so­pii työ­hön pa­luus­ta osa-ai­kai­ses­ti. Osa-ai­kai­seen työ­hön pa­luu on va­paa­eh­toi­nen jär­jes­te­ly, mi­hin tar­vi­taan sekä työn­te­ki­jän että työn­an­ta­jan suos­tu­mus. Lää­kä­ri voi eh­dot­taa osa­sai­raus­päi­vä­ra­haa, jos­ta so­vi­taan aina yh­teis­työs­sä työn­an­ta­jan kans­sa esim. yh­teis­työ­pa­la­ve­ris­sa. Työ­ajan on vä­hen­nyt­tä­vä 40–60 % ai­em­mas­ta ja työn­an­ta­ja mak­saa teh­dyl­tä työ­a­jal­ta pal­kan. Kela mak­saa osa­sai­raus­päi­vä­ra­haa (50 %) täl­tä ajal­ta. Jos työn­an­ta­ja mak­saa täy­den pal­kan, mak­se­taan osa­sai­raus­päi­vä­raha työn­an­ta­jal­le. Etuut­ta voi­daan mak­saa vä­hin­tään 12 arki­päi­vää ja enin­tään 120 arki­päi­vää. Yh­teis­työ ja seu­ran­ta työn­te­ki­jän, esi­mie­hen ja työ­ter­veys­huol­lon kans­sa on täs­sä­kin tär­ke­ää ja sen on hyvä olla suun­ni­tel­mal­lis­ta.

Työ­ky­vyt­tö­myy­den es­tä­es­sä työn teon ko­ko­naan, mak­saa Kela sai­raus­päi­vä­ra­haa an­si­on­me­ne­tyk­sen kor­vaa­mi­sek­si.

Työeläkekuntoutus

Työ­e­lä­ke­lai­tok­set vas­taa­vat työs­sä va­kiin­tu­nees­ti ole­vien am­ma­til­li­ses­ta kun­tou­tuk­ses­ta. Yk­si­tyis­ap­teek­kien oma työ­e­lä­ke­lai­tos on Ap­teek­kien Elä­ke­kas­sa. Nuor­ten ja ly­hy­en ai­kaa työ­e­lä­mäs­sä ol­lei­den am­ma­til­li­ses­ta kun­tou­tuk­ses­ta vas­taa yleen­sä Kela.

Jos työn­te­ki­jän tai yrit­tä­jän sai­raus ai­heut­taa uhan työ­ky­vyt­tö­myy­des­tä lä­him­män vii­den vuo­den ku­lu­es­sa, sai­ras­tu­neel­la on oi­keus saa­da tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta am­ma­til­lis­ta kun­tou­tus­ta työ­ky­vyt­tö­myy­den es­tä­mi­sek­si tai työ- ja an­si­o­ky­vyn pa­ran­ta­mi­sek­si.

Am­ma­til­li­nen kun­tou­tus on yk­si­löl­lis­tä ja se to­teu­te­taan kun­tou­tu­jan tar­peis­ta läh­te­vän kun­tou­tus­suun­ni­tel­man mu­kaan. Yleen­sä en­sin sel­vi­te­tään, onko mah­dol­lis­ta jat­kaa en­ti­ses­sä työs­sä työ­jär­jes­te­ly­jen avul­la tai siir­tyä työ­pai­kal­la mui­hin teh­tä­viin. Mui­na kei­noi­na ovat työ­ko­kei­lu, työ­hön val­men­nus tai kou­lu­tus.

Työ­ko­kei­lu
Pit­kän sai­raus­pois­sa­olon jäl­keen työ­hön pa­luun hel­pot­ta­mi­sek­si voi työn­te­ki­jä ha­kea työ­ko­kei­lua omas­ta työ­e­lä­ke­lai­tok­ses­taan. Ha­ke­muk­sen li­säk­si tar­vi­taan B-lau­sun­to, jon­ka toi­vo­taan ole­van työ­ter­veys­lää­kä­rin kir­joit­ta­ma. Työ­ko­kei­lus­ta so­vi­taan yh­teis­työs­sä työn­an­ta­jan, työn­te­ki­jän ja elä­ke­lai­tok­sen kans­sa. Tar­vit­ta­es­sa työ­ko­kei­lu voi ta­pah­tua myös uu­sis­sa teh­tä­vis­sä tai toi­sel­la työn­an­ta­jal­la.

Työ­ko­kei­lun pi­tuus on yleen­sä 1–3 kuu­kaut­ta, mut­ta sitä voi­daan tar­vit­ta­es­sa jat­kaa. Työ­e­lä­ke­lai­tos mak­saa työ­ko­kei­lun ajal­ta kun­tou­tus­ra­haa. Jos kun­tou­tu­ja on kun­tou­tus­tu­el­la, mak­se­taan tuki ko­ro­tet­tu­na. Työn­an­ta­jal­le ei tule palk­ka­kus­tan­nuk­sia, mut­ta työ­vä­li­neet ja työ­asut tu­lee tar­jo­ta.

Yh­teis­työ­pa­la­ve­ris­sa (työn­te­ki­jä, esi­mies ja työ­ter­veys­lää­kä­ri) mie­ti­tään onko työ­ko­kei­lu mah­dol­lis­ta to­teut­taa ja mi­ten se ta­pah­tuu. Työn­te­ki­jäl­lä on elä­ke­lai­tok­ses­sa yh­dys­hen­ki­lö. Työ­ko­kei­lus­ta teh­dään kir­jal­li­nen so­pi­mus, jos­sa so­vi­taan esim. työ­ko­kei­lun pi­tuus, työ­teh­tä­vät, työ­aika, seu­ran­ta ja yh­teys­hen­ki­löt yh­tey­den­pi­toa var­ten. Työ­ko­kei­lun ete­ne­mis­tä seu­raa­mas­sa on hyvä olla myös työ­ter­veys­huol­lon edus­ta­ja.

Työ­ko­kei­lu so­vi­taan aina yk­si­löl­li­ses­ti, esim. aloi­te­taan­ko heti koko­päi­väi­ses­ti vai ly­hen­ne­tyl­lä työ­a­jal­la, mo­ne­na­ko päi­vä­nä vii­kos­sa työ­tä teh­dään ja mi­ten mah­dol­li­ses­ti tar­vit­ta­va jous­to to­teu­te­taan. Työn­an­ta­ja laa­tii työ­ko­kei­lun su­ju­mi­ses­ta lau­sun­non työ­e­lä­ke­lai­tok­sel­le ko­kei­lun lop­pu­puo­lel­la. Sii­nä vai­hees­sa on hyvä ar­vi­oi­da työs­sä sel­viy­ty­mis­tä yh­teis­työs­sä työ­ter­veys­huol­lon kans­sa ja so­pia mah­dol­li­sis­ta jat­ko­toi­mis­ta. Jos työn­te­ki­jä ei pys­ty pa­laa­maan nor­maa­liin työ­hön­sä, sel­vi­te­tään yh­des­sä elä­ke­lai­tok­sen kans­sa am­ma­til­li­sen kun­tou­tuk­sen jat­ko­toi­met tai mah­dol­li­suu­det mui­hin etuuk­siin.

Työ­hön­val­men­nus
Työ­ko­kei­lu voi tar­vit­ta­es­sa jat­kua työ­hön­val­men­nuk­sel­la, jos tar­vi­taan enem­män tu­kea työs­sä tar­vit­ta­vien tai­to­jen hank­ki­mi­ses­sa. Yk­si­löl­li­sen oh­jel­man mu­kai­ses­ti to­teu­te­taan käy­tän­nön har­joit­te­lua sekä tar­vit­ta­es­sa työ­pai­kan ulko­puo­lel­la an­net­ta­vaa ope­tus­ta.

Työ­hön­val­men­nuk­sel­la voi­daan tu­kea myös uu­teen työ­hön siir­ty­mis­tä tai uu­del­leen­kou­lu­tuk­sen jäl­keis­tä työl­lis­ty­mis­tä.

Työ­hön tai am­mat­tiin joh­ta­va kou­lu­tus
Am­ma­til­li­se­na kun­tou­tuk­se­na voi­daan tu­kea myös kou­lu­tus­ta uu­teen, sai­rau­den kan­nal­ta so­pi­vaan työ­hön. Tämä voi tul­la ky­see­seen sil­loin, kun muut kun­tou­tuk­sen kei­not ei­vät rii­tä ja en­ti­nen työs­sä jat­ka­mi­nen ei enää sai­rau­des­ta joh­tu­en ole mah­dol­lis­ta.

Tuki työkyvyttömyyden pitkittyessä

Kun­tou­tus­tuki on mää­rä­ai­kai­nen työ­ky­vyt­tö­myys­e­lä­ke
Mi­kä­li työn­te­ki­jän tai yrit­tä­jän työ­kyky on alen­tu­nut sai­rau­den vuok­si vä­hin­tään 60 pro­sen­til­la vuo­den ajan, voi saa­da työ­ky­vyt­tö­myys­e­läk­keen tai mää­rä­ai­kai­sen kun­tou­tus­tuen. En­nen eläk­keen myön­tä­mis­tä sel­vi­te­tään aina en­sin, voi­daan­ko am­ma­til­li­sel­la kun­tou­tuk­sel­la ti­lan­net­ta pa­ran­taa. Jos työ­ky­vyn pa­lau­tu­mi­ses­ta on toi­vei­ta, myön­ne­tään elä­ke mää­rä­ai­kai­se­na kun­tou­tus­tu­ke­na. Kun­tou­tus­tuen saa­jal­le teh­dään eri­tyi­nen hoi­to- ja kun­tou­tus­suun­ni­tel­ma, se voi olla lää­kä­rin­lau­sun­nos­sa tai eril­li­se­nä liit­tee­nä. Kun­tou­tus­tuen mää­rä on sama kuin työ­ky­vyt­tö­myys­e­läk­keen ja sitä ha­e­taan sa­moin.

Osa­kun­tou­tus­tuki tai osa­työ­ky­vyt­tö­myys­e­lä­ke
Jos työn­te­ki­jän tai yrit­tä­jän työ­kyky on sai­rau­den vuok­si alen­tu­nut vä­hin­tään 40 pro­sen­til­la niin, ett­ei hän sel­viä päi­vit­täi­ses­tä työs­tä, mut­ta työ­ky­kyä on kui­ten­kin vie­lä jäl­jel­lä, voi­daan myön­tää osa­työ­ky­vyt­tö­myys­e­lä­ke. Osa­työ­ky­vyt­tö­myys­e­läk­keen mää­rä on puo­let täy­des­tä työ­ky­vyt­tö­myys­e­läk­kees­tä. Sen voi saa­da myös mää­rä­ai­kai­se­na osa­kun­tou­tus­tu­ke­na, jos työ­ky­vyn ar­vi­oi­daan pa­lau­tu­van, tai työ­hön pa­laa­mi­sen tu­ke­mi­sek­si esi­mer­kik­si kun­tou­tuk­sen jäl­keen.

Muu tuki

Am­mat­ti­lii­tot jär­jes­tä­vät En­sim­mäi­nen as­kel -kurs­se­ja. Ta­voit­tee­na on tu­kea elä­män­hal­lin­taa, työs­sä­jak­sa­mis­ta sekä ter­veyt­tä ja toi­min­ta­ky­kyä.

Lisä­tie­to­ja: Ap­teek­kien elä­ke­kas­sa