Työkyvyn hallinta, seuranta ja tuki

Työ­pai­kal­la to­teu­tet­ta­val­la työ­ky­vyn hal­lin­nal­la, seu­ran­nal­la ja var­hai­sel­la tu­el­la tar­koi­te­taan työn­an­ta­jan, työn­te­ki­jöi­den ja työ­ter­veys­huol­lon yh­des­sä kir­jal­li­ses­ti so­vit­tu­ja työ­pai­kan tar­pei­siin pe­rus­tu­via käy­tän­tö­jä, joi­den avul­la huo­leh­di­taan työn­te­ki­jöi­den työ­ky­vyn edis­tä­mi­ses­tä ja työ­ky­vyt­tö­myy­den eh­käi­se­mi­ses­tä läpi työ­uran. Työn­an­ta­ja tu­kee työ­ky­vyn edis­tä­mis­tä ja eh­käi­see työ­ky­vyt­tö­myyt­tä hyö­dyn­tä­en työ­ter­veys­huol­lon asi­an­tun­ti­juut­ta. Työn­te­ki­jäl­lä it­sel­lään on myös vel­vol­li­suus huo­leh­tia omas­ta työ­ky­vys­tään.

On to­det­tu, että hy­vän työ­kyky­joh­ta­mi­sen kaut­ta työn­te­ki­jöi­den sai­raus­pois­sa­olot vä­he­ne­vät ja sai­raus­pois­sa­olo­kus­tan­nuk­set pie­ne­ne­vät, kos­ka muun mu­as­sa si­jais­tar­ve vä­he­nee. Sa­mal­la työn­te­ki­jät teke­vät laa­duk­kaam­paa ja tu­lok­sel­li­sem­paa työ­tä sekä si­tou­tu­vat työn­sä ke­hit­tä­mi­seen pit­kä­jän­tei­ses­ti. Työ­yh­tei­sös­tä tu­lee näin op­ti­mis­ti­ses­ti tu­le­vaan suun­taa­va, mikä on työs­sä jak­sa­mi­sen kan­nal­ta tär­ke­ää. Hy­vin joh­det­tu työ­yh­tei­sö on puo­leen­sa­ve­tä­vä, jol­loin vaih­tu­vuus hen­ki­lö­kun­nas­sa vä­he­nee ja tä­tä­kin kaut­ta pit­kä­jän­tei­nen työn ke­hit­tä­mi­nen on mah­dol­lis­ta.

Tär­ke­ää on myös, että työ­kyky­joh­ta­mi­sen kei­noin var­mis­te­taan hen­ki­lö­kun­nan tasa­puo­li­nen koh­te­lu. Esi­mie­het ovat vas­tuus­sa sii­tä, että kaik­kia työn­te­ki­jöi­tä koh­del­laan tasa­puo­li­ses­ti.

Kes­kus­te­lu­kyn­nys ma­dal­tuu, kos­ka on en­nal­ta yh­tei­ses­ti so­vit­tu, mil­loin ja mis­tä syys­tä työ­kyky­kes­kus­te­lu­ja käy­dään, jol­loin mo­lem­mat osa­puo­let voi­vat val­mis­tau­tua kes­kus­te­lui­hin. Esi­mie­hen on hel­pom­pi ot­taa vai­ke­a­kin asia pu­heek­si, kos­ka hän tie­tää, että täl­lai­ses­ta käy­tän­nös­tä on yh­teis­toi­min­nas­sa so­vit­tu.
Ny­kyi­nen työn­teon kult­tuu­ri on vah­vas­ti kai­ken ai­kaa muut­tu­va. Hy­vän työ­kyky­joh­ta­mi­sen kaut­ta muu­tos­ten läpi­vien­ti hel­pot­tuu ja muu­tok­set osa­taan kä­si­tel­lä oi­kein. Hy­vän työ­kyky­joh­ta­mi­sen kaut­ta hy­vin­voi­va hen­ki­lö­kun­ta jak­saa teh­dä ja ke­hit­tää en­ti­ses­tään laa­du­kas­ta työ­tä.

Työ­kyky­ta­lon kol­me alin­ta ker­ros­ta ku­vaa­vat työn­te­ki­jän voi­ma­va­ro­ja ja nel­jäs ker­ros työn­an­ta­jan vas­tuul­la ole­via asi­oi­ta. Hyvä työ­kyky edel­lyt­tää, että kaik­ki ker­rok­set ovat kun­nos­sa. Klik­kaa ku­vaa suu­ren­taak­se­si!

Varhaisen tuen malli

Var­hai­sen tuen toi­min­ta­mal­lin pe­rus­a­ja­tuk­se­na on hel­pot­taa rat­kai­su­jen ha­ke­mis­ta työs­sä sel­viy­ty­mi­sen on­gel­miin sil­loin, kun on­gel­mat ei­vät ole vie­lä jat­ku­neet lii­an pit­kään. Sa­mal­la ra­ken­ne­taan vä­lit­tä­mi­sen kult­tuu­ria, kun mal­lin mu­kai­sel­la ta­val­la tar­tu­taan asi­oi­hin kaik­kien koh­dal­la, jol­loin puut­tu­mi­sia ei ko­e­ta hen­ki­lö­koh­tai­si­na pai­nos­tuk­si­na, vaan hy­vä­nä esi­mies­työ­nä. Kos­ka työ­ky­vyn heik­ke­ne­mi­seen liit­ty­vät ti­lan­teet ko­e­taan usein kiu­sal­li­si­na ja esi­mie­hil­le­kin vai­kei­na, yh­teis­toi­min­nal­li­ses­ti mal­li hel­pot­taa kaik­kien toi­min­taa. Vä­lit­tä­mi­nen on jo­kai­sen oi­keus ja vel­vol­li­suus.

Toi­min­ta­käy­tän­nöt ns. var­hai­sen tuen toi­min­ta­mal­lis­sa voi­daan alle 20 työn­te­ki­jän ap­tee­keis­sa kir­ja­ta työ­paik­ka­sel­vi­tyk­seen ja työ­ter­veys­huol­lon toi­min­ta­suun­ni­tel­maan. Isom­mis­sa ap­tee­keis­sa tu­lee olla eril­li­nen ku­vaus toi­min­ta­käy­tän­nöis­tä.

Var­hai­sen tuen mal­lis­sa ku­va­taan

• mil­loin ja mi­ten työs­sä sel­viy­ty­mi­sen on­gel­ma ote­taan pu­heek­si ja kir­ja­taan ylös
• mit­kä ovat eri osa­puol­ten roo­lit ja vas­tuut (työn­te­ki­jä, esi­mies, työ­ter­veys­huol­to, työ­suo­je­lu­hen­ki­löt, luot­ta­mus­mies)
• mi­ten sai­raus­pois­sa­o­lois­ta il­moi­te­taan ja mi­ten nii­tä seu­ra­taan
• mi­ten työs­sä sel­viy­ty­mis­tä ja työ­hön pa­luu­ta tu­e­taan
• mi­ten esi­mie­het ja muut osa­puo­let kou­lu­te­taan toi­mi­maan var­hai­sen tuen mal­lin mu­kai­ses­ti
• mi­ten mal­lin käyt­töä, toi­mi­vuut­ta seu­ra­taan ja ar­vi­oi­daan.

Mal­li ra­ken­ne­taan työ­paik­ka­koh­tai­ses­ti niin, että kaik­ki työn­te­ki­jä­ryh­mät ovat laa­din­nas­sa edus­tet­tui­na. Jos työ­pai­kal­la on työ­suo­je­lu­toi­min­taa tai vas­taa­vaa, sen vas­tuu­hen­ki­löt ovat usein luon­te­via yh­teis­työ­kump­pa­nei­ta mal­lin ra­ken­ta­mi­ses­sa. Yh­teis­työs­sä hyö­dyn­ne­tään työ­ter­veys­huol­lon asi­an­tun­te­mus­ta ja tar­peen mu­kaan yh­teis­työ­ver­kos­toa voi­daan ha­kea myös työ­e­lä­ke­lai­tok­ses­ta, Kan­san­e­lä­ke­lai­tok­ses­ta ja työ­voi­ma­hal­lin­nos­ta. Hen­ki­lös­tön si­tou­tu­mi­nen toi­min­ta­mal­liin edel­lyt­tää luot­ta­muk­sel­lis­ta ilma­pii­riä; työ­ter­veys­huol­lol­la on sa­las­sa­pito­vel­vol­li­suus. Toi­min­nan on ol­ta­va joh­don­mu­kais­ta ja edet­tä­vä so­vi­tul­la ta­val­la.

Var­hai­sen tuen pää­vai­heet:

• Esi­mie­hen ja alai­sen vä­li­ses­sä Var­hai­sen tuen kes­kus­te­lus­sa mää­ri­tel­lään työs­sä sel­viy­ty­mi­sen on­gel­ma, mi­ten se nä­kyy työs­sä. Aloit­teen kes­kus­te­lus­ta voi käyn­nis­tää esi­mies, työn­te­ki­jä tai työ­ter­veys­huol­to.
• Merk­ke­jä on­gel­mis­ta voi­vat olla: hei­ken­ty­nyt työn laa­tu, li­sään­ty­neet vir­heet, kiel­tei­nen asi­a­kas­pa­lau­te, muut­tu­nut käy­tös, li­sään­ty­neet pois­sa­olot jne. On­gel­man taus­tal­la voi­vat olla esi­mer­kik­si fyy­si­set tai psyyk­ki­set sai­rau­det, hai­tal­li­nen kuor­mit­tu­mi­nen työs­sä, osaa­mi­sen ja työn­hal­lin­ta­on­gel­mat, ikään­ty­mi­seen liit­ty­vät asi­at, päih­de­on­gel­mat tai kuor­mit­ta­va elä­män­ti­lan­ne.
• Esi­mies ja työn­te­ki­jä voi­vat so­pia työs­sä tar­vit­ta­vat muu­tok­set, työn muok­kaa­mi­sen, lisä­kou­lu­tuk­sen jne.
• Työ­ky­kyyn liit­ty­väs­sä on­gel­mas­sa esi­mies oh­jaa työn­te­ki­jän työ­ter­veys­huol­toon ter­vey­den­ti­lan ja työ­ky­vyn sel­vit­tä­mis­tä var­ten. Työ­ter­veys­huol­to oh­jaa työn­te­ki­jän tar­vit­ta­es­sa hoi­don tai kun­tou­tuk­sen pii­riin.
• Jos tar­peen, pi­de­tään työ­ter­veys­neu­vot­te­lu (kol­mi­kan­ta­neu­vot­te­lu), jo­hon työn­te­ki­jä, esi­mies ja työ­ter­veys­huol­lon edus­ta­ja(t) osal­lis­tu­vat. Neu­vot­te­lus­sa voi­daan so­pia mm. työ­ky­kyä vas­taa­vis­ta töis­tä ja työ­jär­jes­te­lyis­tä. Tar­vit­ta­es­sa teh­dään työ­hön pa­luun suun­ni­tel­ma.
• Mui­ta toi­men­pi­tei­tä tar­vit­ta­es­sa ovat mm. lisä­kou­lu­tus, uu­det teh­tä­vät
• So­vi­tut asi­at kir­ja­taan ja huo­leh­di­taan seu­ran­nas­ta.

Var­hai­sen tuen pää­vai­heet. Klik­kaa ku­vaa suu­ren­taak­se­si!

Sairauspoissaolojen ilmoituskäytännöt ja seuranta

Ap­tee­kis­sa so­vi­taan sai­raus­pois­sa­o­lo­jen il­moit­ta­mi­ses­ta ja to­dis­tus­käy­tän­nös­tä eli sii­tä, ke­nel­le il­moi­te­taan ja mi­ten (yleen­sä hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti, ei teks­ti­vies­til­lä eikä säh­kö­pos­til­la) ja mil­loin tar­vi­taan pois­sa­olo­to­dis­tus. Myös sii­tä, kuka kä­sit­te­lee työ­pai­kal­la pois­sa­olo­to­dis­tuk­sia ja mi­ten sai­raus­pois­sa­olot koo­taan yh­teen, tu­lee so­pia. Li­säk­si so­vi­taan työ­pai­kan ja työ­ter­veys­huol­lon yh­teis­työs­tä sai­raus­pois­sa­o­lo­jen seu­ran­nan to­teut­ta­mi­ses­sa ja ana­ly­soin­nis­sa. Ta­voit­tee­na on mah­dol­li­sim­man var­hain puut­tua sai­raut­ta ai­heut­ta­viin syi­hin työ­pai­kal­la.

Työ­ter­veys­huol­to­laki ja Sai­raus­va­kuu­tus­laki oh­jeis­ta­vat sai­raus­pois­sa­o­lo­jen seu­ran­taa seu­raa­vas­ti:

• 30: Työn­te­ki­jän työ­ky­vyn ar­vi­oi­mi­sek­si ja työs­sä jat­ka­mis­mah­dol­li­suuk­sien sel­vit­tä­mi­sek­si työn­an­ta­jan on il­moi­tet­ta­va työn­te­ki­jän sai­raus­pois­sa­o­los­ta työ­ter­veys­huol­toon vii­meis­tään sil­loin, kun pois­sa­oloa on ker­ty­nyt 30 päi­vää, las­ke­taan vuo­den ker­ty­mä­nä.
• 60: Sai­raus­päi­vä­ra­haa on ha­et­ta­va kah­den kuu­kau­den ku­lu­es­sa työ­ky­vyt­tö­myy­den al­ka­mi­ses­ta ja osa­sai­raus­päi­vä­ra­haa kah­den kuu­kau­den ku­lu­es­sa sii­tä päi­väs­tä, jos­ta al­ka­en etuut­ta ha­lu­taan.
•  90: Työ­ter­veys­lää­kä­rin lau­sun­to työn­te­ki­jän jäl­jel­lä ole­vas­ta työ­ky­vys­tä ja työs­sä jat­ka­mis­mah­dol­li­suuk­sis­ta tar­vi­taan vii­meis­tään, kun sai­raus­päi­vä­raha­päi­viä on ker­ty­nyt 90 kah­den vuo­den ai­ka­na. Työs­sä jat­ka­mis­mah­dol­li­suut­ta sel­vi­te­tään yh­teis­työs­sä työn­an­ta­jan ja työn­te­ki­jän kans­sa. Lau­sun­non ta­voit­tee­na on ar­vi­oi­da työ­hön pa­luun mah­dol­li­suu­det, työ­pai­kan tuki­toi­mien tar­ve ja laa­tia työ­hön­pa­luu- suun­ni­tel­ma. Työn­te­ki­jän on toi­mi­tet­ta­va lau­sun­to Ke­laan.

Työhön paluun tukeminen

Suun­ni­tel­mal­li­nen työ­hön­pa­luun tuki pit­kän sai­raus­pois­sa­olon yh­tey­des­sä eh­käi­see työ­ky­vyt­tö­myy­den pit­kit­ty­mis­tä. Tuki käyn­nis­tyy jo en­nen pois­sa­olon päät­ty­mis­tä. Työ­pai­kal­la esi­mie­hen on hyvä so­pia työn­te­ki­jän kans­sa yh­tey­den­pi­dos­ta sai­raus­pois­sa­olon ai­ka­na, ja työ­hön­pa­luu­ta val­mis­tel­laan tar­vit­ta­vin työ­jär­jes­te­lyin esi­mie­hen joh­dol­la. Tar­vit­ta­es­sa jär­jes­te­tään ter­veys­tar­kas­tus tai työ­kyky­ar­vio työ­ter­veys­huol­los­sa en­nen työ­hön­pa­luu­ta.

Työs­sä sel­viy­ty­mis­tä on hyvä seu­ra­ta suun­ni­tel­lus­ti. Usein sii­nä tar­vi­taan yh­teis­työ­tä työn­te­ki­jän, esi­mie­hen, työ­ter­veys­huol­lon ja elä­ke­va­kuu­tus­yh­ti­ön kans­sa. Jos työn­te­ki­jän työ­kyky ei ole en­nal­laan, nou­see esiin ky­sy­mys, mitä muu­tok­sia työ­ky­vyn tu­ke­mi­sek­si tar­vi­taan: mää­rä­ai­kai­nen pa­luu­vai­heen teh­tä­vän­kuva vai py­sy­vä muu­tos?