Työterveyshuollon järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. Apteekin kaikkien työntekijöiden tulee olla työterveyshuollon piirissä työpaikan koosta, työsuhteen kestosta tai luonteesta riippumatta. Työnantajalla on oltava työterveyshuollosta kirjallinen toimintasuunnitelma, jonka tulee sisältää työterveyshuollon yleiset tavoitteet sekä työpaikan olosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä johtuvat toimenpiteet.
Työnantaja voi halutessaan järjestää lakisääteistä laajemman työterveyshuollon, jossa sairaanhoito on järjestetty sovitulla tasolla.
Työterveyshuoltolain mukaan kaikkiin työterveyshuollon toimintoihin sisältyy tietojen antamista, ohjausta ja neuvontaa. Toimivalla työterveyshuollolla on monia myönteisiä vaikutuksia työntekijöiden hyvinvointiin ja sairauspoissaolojen vähentymiseen sekä työkyvyn tukemiseen koko uran ajan. Apteekin henkilöstön terveys ja työkyky ovat osa tuloksellisen toiminnan edellytyksiä, mikä näkyy työn laadussa ja työviihtyvyydessä. Apteekin toimintaan tulee vähemmän häiriöitä, kun pitkiltä sairauspoissaoloilta vältytään ja työhönpaluuta tuetaan aktiivisesti.
Työnantajalla, työpaikan työsuojelutoimikunnalla ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada työterveyshuollolta tietoja, joilla on merkitystä työntekijöiden terveyden sekä työpaikan olosuhteiden terveellisyyden kehittämisen kannalta. Työntekijöiden ja heidän edustajiensa mahdollisuudesta osallistua yhteistoimintaan on säädetty myös työterveyshuoltolaissa.
Työterveyshuollon hankkiminen
yöpaikalla on tärkeää yhdessä henkilöstön kanssa miettiä ja selvittää, millaiset työterveyspalvelut vastaavat oman työpaikan tarpeita. Tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon työolosuhteet, työn luonne sekä henkilöstörakenne.
Työterveyshuoltopalvelut voi hankkia
- oman kunnan, kuntayhtymän tai kaupungin yritystyöterveyshuollosta
- yksityiseltä lääkäriasemalta
- järjestämällä ne itse tai yhdessä toisen työnantajan kanssa.
Työterveyshuollon toteutuksesta huolehtivat työterveyshuollon ammattihenkilöt: työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja. Tarpeen mukaan he voivat käyttää työterveyshuollon asiantuntijoita (mm. työfysioterapeutti, työterveyspsykologi, ravitsemusterapeutti). Työterveyshuoltopalveluista tehdään aina kirjallinen sopimus työnantajan ja työterveyspalveluiden tuottajan välillä. Työterveyshuoltosopimuksessa sovitaan toiminnan laajuus, hinnat ja muut laskutukseen ja sopimuksen irtisanomiseen liittyvät asiat.
Työterveyshuollon sisältö
Lakisääteinen työterveyshuolto painottuu työstä ja työoloista aiheutuvien terveysvaarojen ja haittojen ennaltaehkäisyyn. Tavoitteena on edistää ja ylläpitää työntekijöiden terveyttä, työkykyä ja turvallisuutta.
Lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluu
- työpaikkaselvitys eli työn terveydellisten olojen selvittäminen
- työpaikan terveysriskeihin perustuvat terveystarkastukset eli työntekijöiden terveydentilan sekä työ- ja toimintakyvyn selvittäminen erityisen sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä
- työolojen kehittämisehdotukset
- tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöille tai ryhmille
- työkykyä ylläpitävään ja edistävään toimintaan osallistuminen työterveysyhteistyössä sovituin käytännöin
- työssä selviytymisen seuranta työkyvyn heikentyessä
- ensiavun järjestämiseen osallistuminen
- työterveyshuollon toiminnan vaikuttavuuden arviointi.
Työhyvinvoinnin ja työkyvyttömyyden ehkäisyn kannalta lakisääteinen työterveyshuolto on avainasemassa. Tietojen anto, neuvonta ja ohjaus tulee kohdentaa ennen kaikkea työstä aiheutuvien haittojen ja vaarojen ehkäisyyn, asianmukaiseen suojautumiseen ja turvallisuuskäyttäytymisen vahvistamiseen, mutta myös terveellisten elämäntapavalintojen tekemiseen ja positiivisen asenteen luomiseen työilmapiirin parantamiseksi työpaikalla. Työnantaja voi saada tukea ongelmallisten työntekijöihin liittyvien tilanteiden ratkaisemiseen sekä hoitoon ja kuntoutukseen.
Lakisääteistä laajempi, vapaaehtoinen työterveyshuolto kattaa henkilöstön sairauksien hoidon ja seurannan. Apteekkari voi sopia palvelun tuottajien kanssa lakisääteistä laajemmista palveluista, kuten yleislääkäritasoisesta sairaanhoidosta, erikoislääkäri- ja laboratoriopalveluista sekä ikäkausitarkastuksista tai muusta terveydenhoidosta.
Työterveyshuoltoon panostamalla edistetään organisaation henkilöstön työterveyttä, työturvallisuutta ja työhyvinvointia.
Työterveysyhteistyö
Apteekkarin, työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön ja työterveyshuollon välillä tarvitaan tiivistä yhteistyötä. Tavoitteena on, että työterveyshuollolla, apteekkarilla ja työsuojelulla olisi yhteinen käsitys henkilöstön tilasta, työolojen turvallisuudesta sekä työterveyteen ja työkyvyttömyyteen liittyvistä tekijöistä. Yhteistyön pelisäännöt ja tekijöiden vastuut on sovittava selkeästi, ja aina yhteyshenkilöiden vaihtuessa menettelytapojen sopiminen ja kertaaminen on tärkeää. Säännölliset tapaamiset, jolloin käsitellään yhteisiä asioita, käydään läpi työterveyshuollon raportteja ja suunnitellaan uusia toimia työpaikan terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi, tehostavat asioiden etenemistä, edistävät keskinäistä luottamusta ja mahdollistavat pitkän aikavälin suunnittelun.
Työpaikkaselvityksen toteutus
Työterveyshuollon sisältö ja toiminnan suunnittelu perustuvat työpaikkaselvitykseen, joka on työterveyshuoltotoiminnan perusta. Siinä arvioidaan työstä, työympäristöstä ja työyhteisöstä aiheutuvien terveysvaarojen ja haittojen sekä kuormitustekijöiden ja voimavarojen merkitystä työntekijöiden terveydelle ja työkyvylle. Työpaikkaselvityksessä hyödynnetään olemassa olevia selvityksiä ja tutkimuksia, esimerkiksi työnantajan omaa vaarojen arviointia, mittauksia tai tarkastuksia. Työpaikkaselvityksessä arvioidaan myös työpaikan ensiavun tarve.
Työpaikkaselvitys perustuu työpaikkakäyntiin, joka toteutetaan yhdessä työpaikan edustajien kanssa (työnantajan edustajat ja työsuojeluvaltuutettu). Työterveyshuolto arvioi työolojen merkityksen terveydelle ja työkyvylle työpaikkakäynnillä kerättävien tietojen, havaintojen, keskustelujen ja tarvittaessa mittausten perusteella. Lisäksi haastatteluilla tai kyselyillä voidaan selvittää työilmapiiriä ja kuormitustekijöitä.
Perusselvitys tehdään työterveyshuollon toimintaa aloitettaessa, ja se tarkistetaan
- työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa päivitettäessä
- työpaikan työolosuhteiden muuttuessa olennaisesti
- työterveyshuoltoon kertyneen tiedon perusteella
- joka tapauksessa 3–5 vuoden välein.
Työterveyshuolto tekee työpaikkaselvityksestä raportin, joka sisältää yhteenvedon työpaikan vaaroista ja terveysriskeistä sekä toimenpide-ehdotuksia. Selvitys käsitellään työpaikalla yhdessä työntekijöiden kanssa. Työpaikkaselvitys pidetään työpaikan henkilöstön nähtävänä. Työpaikkaselvityksen pohjalta arvioidaan työterveyshuollon tarvetta ja tehdään työterveyshuollon toimintasuunnitelma.
Työterveyshuollon toimintasuunnitelma
Työpaikka ja työterveyshuollon palvelujen tarjoaja laativat yhteistyössä työterveyshuollon toimintasuunnitelman, joka perustuu työpaikkaselvitykseen ja siinä todettuihin terveysriskeihin. Toimintasuunnitelman sisältö on työpaikan tarpeesta lähtevää, ja se sisältää oleelliset toimenpiteet työkyvyn tukemisessa sekä työkykyongelmien ehkäisyssä. Toimintasuunnitelma on käsiteltävä yhteistoiminnassa työntekijöiden kanssa (esim. työsuojelutoimikunnassa tai työsuojeluvaltuutetun kanssa), ja heillä on oikeus osallistua suunnitteluun.
Toimintasuunnitelmaan kirjataan työterveyshuoltopalvelun toteuttajien yhteystiedot, työpaikan tarpeet ja toiminnan tavoitteet sekä työterveyshuollon toteuttamisen keinot ja niiden toteuttajat:
- suunnitelma työpaikkaselvitysten tekemisestä, kohteet ja aikataulu
- lakisääteiset terveystarkastukset: keitä koskevat, mitä sisältävät ja kuinka usein tehdään
- mahdolliset muut terveystarkastukset: kenelle suunnattu, mitä sisältävät ja kuinka usein tehdään
- tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus, miten tapahtuu yksilö- ja ryhmätasolla
- toiminnan seuranta ja arviointi.
Toimintasuunnitelmassa kuvataan myös
- työterveyshuollon toiminta varhaisen tuen tarpeen havaitsemisessa ja tuen antamisessa, sairauspoissaolojen seurannassa ja työpaikan terveys- ja työkykytilannetta koskevien raporttien laadinnassa ja esittämisessä
- työterveyshuollon yhteistyö ja työkyvyn tukemista koskevat käytännöt työpaikan ulkopuolisten toimijoiden kanssa.
Jos työnantaja tarjoaa lakisääteisen ennalta ehkäisevän työterveyshuollon lisäksi työntekijöilleen sairaanhoitopalveluja, kerrotaan näiden palvelujen laajuus ja sisältö toimintasuunnitelmassa. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma tarkistetaan vuosittain. Työnantaja ja työntekijät arvioivat yhteistyössä työterveyshuollon kanssa työterveyshuollon toimintaa ja sen vaikuttavuutta.
Terveystarkastukset
Työterveystarkastukset ovat osa työterveyshuollon ennalta ehkäisevää ja työterveyttä edistävää toimintaa. Tavoitteena on selvittää terveyteen, turvallisuuteen ja työkykyyn liittyvien tekijöiden vaikutus työntekijään ja käynnistää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennalta ehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet. Työterveyshenkilöstö määrittää tarkastusten tarpeellisuuden ja suunnittelee tarkastusten sisällön niiden tietojen mukaan, jotka työpaikkaselvityksessä on saatu työn laadusta, sen asettamista vaatimuksista, kuormitustekijöistä sekä työympäristön riskeistä ja altisteista.
Lakisääteiset terveystarkastukset
Lakisääteinen terveystarkastus on pakollinen erityisen sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä tai silloin, kun on perusteltua aihetta epäillä työstä johtuvan terveysvaaroja (työ, jossa on fysikaalinen, kemiallinen tai biologinen vaaratekijä: esim. melu, säteily, yötyö). Lisäksi terveystarkastus tehdään sairausvaiheiden yhteydessä terveydentilan ja työkyvyn sitä edellyttäessä. Apteekkityössä nämä pakolliset lakisääteiset terveystarkastukset ovat harvinaisia. Mikäli tällaista erityisen sairastumisen vaaraa esiintyy, työntekijän on osallistuttava lakisääteisiin terveystarkastuksiin.
Esimiehen on huolehdittava, että kaikki vaadittavat terveystarkastukset on tehty. Esimies voi ohjata työntekijän työkykyarvioon epäillessään työntekijän työkyvyn heikentyneen. Työntekijä voi itsekin tarvittaessa hakeutua työterveyshuoltoon työkykyarvioon.
Muut terveystarkastukset
Henkilöstölle voidaan järjestää vapaaehtoisia terveys- ja työkykylähtöisiä terveystarkastuksia. Näitä ovat muun muassa ikäryhmittäin tehtävät terveystarkastukset ja työhöntulotarkastukset. Terveystarkastusten kohderyhmät suunnitellaan apteekkikohtaisesti. Vapaaehtoisten terveystarkastusten sisältö suunnitellaan yhteistyössä työnantajan kanssa. Tavoitteena on terveyden ja työkyvyn selvittäminen, ylläpitäminen ja parantaminen.
Neuvonta ja ohjaus
Työterveyshuoltolain mukaan kaikkiin työterveyshuollon toimintoihin sisältyy tietojen antamista, ohjausta ja neuvontaa. Lisäksi niitä toteutetaan omana, erillisenä, suunnitelmallisena toimintana. Työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden on annettava neuvontaa, ohjausta ja palautetta työnantajalle ja työntekijöille kaikesta työhön, työn terveellisyyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista sekä työkyvyn ylläpitämisestä ja edistämisestä sekä työkyvyttömyyden ehkäisemisestä työuran eri vaiheissa. Lisäksi heidän tulee antaa tietoa päihteiden väärinkäytön ehkäisystä sekä päihdeongelmaisten varhaisesta tunnistamisesta sekä hoidosta ja hoitoon ohjaamisesta.
Työnantajalla, työpaikan työsuojelutoimikunnalla ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada työterveyshuollolta tietoja, joilla on merkitystä työntekijöiden terveyden sekä työpaikan olosuhteiden terveellisyyden kehittämisen kannalta.
Päihdeohjelma
Päihteistä aiheutuvat terveyshaitat ovat keskeinen terveytemme uhkatekijä. Päihderiippuvuus ja päihteiden haitallinen käyttö ovat keskeisiä työkykyyn heikentävästi vaikuttavia tekijöitä. Myös apteekissa päihteiden käyttöön liittyvä riski olisi hyvä tiedostaa työn luonteen vuoksi.
Päihdehaittatilanteella tarkoitetaan tilanteita, joissa alkoholin tai muun päihteen vaikutus uhkaa tai haittaa yksilön omaa tai toisen työntekijän työtä, työkykyä, työturvallisuutta, työpaikan ilmapiiriä, työn tuloksia tai työnantajan mainetta. Näiden ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi apteekkiin olisi yhteistyössä henkilöstön ja työterveyshuollon kanssa hyvä laatia päihdeohjelma. Päihdeohjelma on pakollinen silloin, kun työnantaja suunnittelee huumausainetestien suorittamista työhönotossa tai työsuhteen aikana.
Päihdeohjelman tavoitteena on tukea työntekijöiden työkykyä ja ehkäistä päihdehaittoja sekä ohjata tarkoituksenmukaiseen toimintaan päihdehaittatilanteissa. Esimiesten on huolehdittava päihdeohjelman jakelusta ja tiedottamisesta. Tarkoitus on, että koko henkilöstö tuntee päihdeohjelman ja -haittojen hoidon menettelytavat. Esimiesten on myös ryhdyttävä ohjelman mukaisiin päihdehaittoja ennalta ehkäiseviin ja korjaaviin toimenpiteisiin.
Päihdeohjelmassa on hyvä olla kuvattuna seuraavat asiat:
1. Miksi päihdeohjelma laaditaan:
- Tavoitteena on päihdehaitaton työpaikka.
- Päihdeohjelma luo pelisäännöt ja tukee päihdeongelmista puhumista työpaikoilla.
- Päihdetyön pitäisi olla osana työpaikan työsuojelun ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa.
- Tavoitteena on edistää työntekijöiden terveyttä ja työkykyä ja ehkäistä päihdehaittoja ja olla osa työkykyä ylläpitävää toimintaa.
- Päihdeasiat sisältyvät perehdytykseen ja ovat osa arkijohtamista.
2. Mitä päihteillä tarkoitetaan:
- Alkoholi, huumeet, lääkkeet ja muut päihdyttävät aineet.
3. Millaisia toimintatapoja on sovittu eri tilanteisiin ja miten seuranta on sovittu:
- ennakoiva toiminta: päihteistä käytävä keskustelu, tiedottaminen ja yhteisestä ohjelmasta sopiminen
- korjaava toiminta: puheeksiotto, varhaisen tuen malli, työterveyshuollon mini-interventio
- kuntoutus: hoitoonohjausmalli
- toimenpiteet kriisitilanteessa: päihtymyksen toteaminen, puhalluttaminen, päihtyneen poistaminen työpaikalta, varoitukset ja työsuhteen päättäminen.
4. Eri toimijoiden vastuut päihdehaittatilanteissa tulisi sopia etukäteen.
- Mikä on apteekkarin ja työntekijän vastuu, ja mikä rooli on muilla tekijöillä: työsuojeluhenkilöstöllä, työterveyshuollolla ja luottamusmiehellä?
Ensiapu
Apteekissa tulee olla työpaikan olosuhteisiin ja toimintaan nähden riittävästi ensiaputaitoisia henkilöitä ja asianmukainen ensiapuvarustus sekä toimintaohjeet onnettomuustilanteita varten. Ensiapukoulutuksen tarvetta arvioitaessa on hyvä muistaa muut työpaikalla olevat henkilöt, kuten asiakkaat. Työpaikan vaarojen tunnistus ja riskien arviointi sekä työpaikkaselvitys muodostavat perustan ensiapuvalmiuden suunnittelulle. Tarkoituksenmukainen ensiapuvalmius suunnitellaan yhteistyössä työsuojelun, työterveyshuollon ja tarvittaessa väestönsuojelun ja pelastustoimen kanssa. Työnantaja huolehtii, että henkilökunta saa riittävän perehdytyksen ensiapujärjestelyistä sekä ohjeet avun hälyttämiseen onnettomuustilanteessa. Ensiavun järjestämiseen kuuluu myös tarpeellinen neuvonta ja ohjaus työstä tai työtilanteista johtuvien psyykkisten reaktioiden hallitsemiseksi.
Korvattavat kustannukset
Työterveyshuollon palvelut kohdistuvat työolosuhteisiin, työyhteisöön tai yksittäiseen työntekijään. Työnantaja saa Kelasta korvausta vuosittain määritellyn maksimikorvauksen mukaan. Näistä aiheutuvat kustannukset jaetaan kahteen korvausluokkaan:
- Korvausluokkaan I (50/60 %) kuuluvat ehkäisevän toiminnan ja työntekijöiden työkykyä ylläpitävän toiminnan kustannukset, joita syntyy esim. työpaikkaselvityksistä, työpaikkakäynneistä, terveystarkastuksista ja ensiapuvalmiuden ylläpitämisestä. Kun apteekilla on käytössä yhteistoiminnassa sovittu ja kirjattu varhaisen tuen malli, on korvaus 60 %.
- Korvausluokkaan II (50 %) kuuluvat työterveyshuollon lisäksi järjestetyn yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset.