Työperäisten kuormitustekijöiden tunnistamiseen löytyy erilaisia apuvälineitä, jotka ohjaavat apteekkaria tunnistamaan ja arvioimaan tyypillisiä kuormitustekijöitä. Kuormitustekijöitä voidaan tunnistaa esimerkiksi henkilöstökyselyiden avulla tai haastattelemalla työntekijöitä. Myös asiakirjoista, kuten työterveyshuollon työpaikkaselvityksistä, työaikakirjanpidosta tai kehityskeskusteluiden yhteenvedoista, voidaan kerätä tietoja työn kuormitustekijöistä.
On tärkeää, että työntekijät osallistuvat kuormitustekijöiden tunnistamiseen, koska he ovat oman työnsä parhaita asiantuntijoita. Kuormitustekijöiden tunnistaminen ei kuitenkaan edellytä jokaisen työntekijän näkemyksen keräämistä, vaan tieto kerätään ryhmätasolla.
Työturvallisuuslaki edellyttää, että työnantaja selvittää ja arvioi myös työajoista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Apteekkarin tulee työn ja toiminnan luonteen mukaan ottaa huomioon esimerkiksi seuraavia seikkoja: työpäivien pituus, peräkkäisten työvuorojen toistuvuus, työvuorojen kiertosuunta, yli- ja lisätyöt ja niiden määrä, työn suorittamisajankohta, työaikojen ennakoitavuus, työhön sidonnaisuuden aiheuttama kokonaiskuormitus sekä työntekijöiden mahdollisuus riittävään palautumiseen työpäivän aikana ja erityisesti työpäivien välillä.
Kun työpaikalla on tunnistettu edellä mainittuja kuormitustekijöitä ja tiedostettu niiden aiheuttamat riskit, tulee työnantajan erilaisilla toimenpiteillä pyrkiä ennalta ehkäisemään ja vähentämään kuormitustekijöiden aiheuttamaa haittaa.
Kuormitustekijöitä voi ennalta ehkäistä
- varmistamalla riittävät henkilöstöresurssit, jotta työmäärä on kohtuullinen
- tarjoamalla työntekijöiden osaamisen kehittymistä tukevaa koulutusta
- huolehtimalla perehdytyksestä
- kehittämällä esimiestyötä
- käymällä kehityskeskustelut säännöllisesti
- laatimalla selkeät toimenkuvat ja työprosessit
- vaikutusmahdollisuuksien lisäämisellä
- työn mielekkyyttä lisäämällä esim. työnkierrot ja erityisvastuualueet
- minimoimalla työajoista aiheutuvat kuormitukset
- kehittämällä yhteistoimintaa.
Kuormitustekijöiden (joita ei ole pystytty poistamaan) haitallista vaikutusta voi vähentää
- luomalla työpaikalle toimintakäytännöt erilaisiin häiriötilanteisiin (päihdeohjelma, ohje häirintätilanteissa ja väkivaltatilanteissa)
- vahvistamalla työn voimavaratekijöitä
- suunnittelemalla joustavat työajat ja mahdollisuudet taukoihin
- varmistamalla turvalliset työolot
- antamalla työstä rakentavasti palautetta.
Haitallisiin vaikutuksiin voi varautua
- ottamalla käyttöön varhaisen tuen toimintamallin
- hyödyntämällä työterveyshuollon tukea
- arvioimalla kuntoutusmahdollisuuksia
- mahdollistamalla työn mukauttamisen.
Työpaikalla tehtävien toimenpiteiden lisäksi työntekijällä on vastuu huolehtia omista voimavaroistaan. Työn ja vapaa-ajan tasapaino on tärkeää, ja aikaa tulee jäädä sosiaaliselle elämälle: perheelle, ystäville ja liikunnalle. Ihminen tarvitsee riittävästi lepoa ja aikaa palautumiselle. On hyvä oppia kuuntelemaan itseään ja tuntemaan omat rajansa. Omasta osaamisesta huolehtiminen on myös ensiarvoisen tärkeää.
Työyhteisössä kaikkien sitoutuminen työn tekemiseen ja yhdessä laadittujen työpaikan toimintaohjeiden noudattamiseen lisää työviihtyvyyttä, joka taas osaltaan vähentää kuormitusta. Selkeä perustehtävä ja yhteinen tavoite työssä lisäävät motivaatiota ja aktiivisuutta työn kehittämiseen. Työn voimavaratekijöitä ovat lisäksi mielekäs ja kehittävä työ, arvostava ja tukeva esimies, hyvä työilmapiiri ja työyhteisön tuki, työntekijöiden välinen arvostus ja ystävällinen vuorovaikutus.
Työyhteisö tukemaan työhyvinvointia
Yksi tärkeimmistä työssä viihtymiseen, jaksamiseen ja suoriutumiseen vaikuttavista tekijöistä on työyhteisön ilmapiiri. Toimivassa työyhteisössä yhteistoiminta on sujuvaa ja työtovereita autetaan tarpeen vaatiessa. Työyhteisö tukee uuden oppimista ja muutoksiin sopeutumista. Tällaisessa työyhteisössä jokainen voi osallistua ja sitoutua oman työnsä kehittämiseen. Työyhteisössä voi olla erilaisia käsityksiä töistä, ja se voi aiheuttaa ristiriitatilanteita. Hyvässä työyhteisössä ne osataan käsitellä, uskalletaan ottaa esiin ja pyritään ratkaisemaan mahdollisimman nopeasti.
Hyvän työyhteisön tunnusmerkkejä ovat
- hyvät toimintatavat ja johtaminen, esimiehen tuki
- selkeä yhteinen tavoite, selkeä tehtävänjako
- keskinäinen luottamus ja arvostus
- reilu, avoin ja rehellinen vuorovaikutus
- johdonmukainen tiedottaminen
- uskallus ottaa avoimesti ja rakentavasti vaikeat ja hankalat asiat esille niiden kanssa, joita asia koskee
- rakentavan palautteen antaminen, kannustus
- omista voimavaroista huolehtimiseen kannustaminen
- erilaisuuden ymmärtäminen ja hyväksyminen
- työturvallisuudesta huolehtiminen ja pelisääntöjen noudattaminen.
Sykettätyöhön.fi-palvelu
Työhyvinvointia apteekkeihin26.2.2015