Työkuormittumisen ehkäiseminen

Työn­te­ki­jän kan­nal­ta so­pi­va työ­kuor­mi­tus edis­tää ter­veyt­tä ja työ­ky­kyä. Koko­nais­kuor­mi­tus muo­dos­tuu sekä fyy­si­ses­tä että psy­ko­so­si­aa­li­ses­ta kuor­mi­tuk­ses­ta ja li­säk­si työn ja va­paa-ajan yh­teis­vai­ku­tuk­ses­ta. Kuor­mi­tus on vält­tä­mä­tön­tä ih­mi­sen hy­vin­voin­nil­le. Lii­al­li­se­na tai lii­an vä­häi­se­nä se kui­ten­kin saat­taa ai­heut­taa ter­vey­del­li­siä hait­to­ja – pu­hu­taan hai­tal­li­ses­ta kuor­mi­tuk­ses­ta.

Työs­sä kuor­mi­tuk­seen vai­kut­ta­vat työ­ym­pä­ris­tö ja itse työ sekä yk­si­lön psyyk­ki­set ja fyy­si­set omi­nai­suu­det. Kuor­mi­tuk­sen suu­ruus riip­puu eri kuor­mi­tus­te­ki­jöi­den laa­dus­ta, mää­räs­tä ja vai­ku­tus­a­jas­ta. Suo­ri­tus­kyky vaih­te­lee eri hen­ki­löil­lä ja sa­mal­la­kin hen­ki­löl­lä iän ja työ­teh­tä­vään har­jaan­tu­mi­sen mu­kaan.

Työn moni­puo­li­suu­del­la ja sen tauo­tuk­sel­la sekä jak­so­tuk­sel­la vaa­ti­vim­piin ja hel­pom­piin teh­tä­viin on tär­keä mer­ki­tys hy­vin­voin­nil­le ja jak­sa­mi­sel­le. Näin py­ri­tään eh­käi­se­mään lii­al­lis­ta vä­sy­mys­tä ja säi­lyt­tä­mään työ­vire hy­vä­nä koko työ­päi­vän. Työn­teon su­ju­vuut­ta edis­tä­vät tar­koi­tuk­sen­mu­kai­set työ­vä­li­neet sekä viih­tyi­sä ja tur­val­li­nen työ­ym­pä­ris­tö. Hy­vin jär­jes­tet­ty ja mi­toi­tet­tu työ on so­pi­van haas­ta­vaa ja tar­jo­aa op­pi­mis- ja ke­hit­ty­mis­mah­dol­li­suuk­sia.

Er­go­no­mi­an ta­voit­tee­na on pois­taa kit­kaa työn ja työn­te­ki­jän vä­lil­tä, jol­loin työ su­juu hel­pom­min, no­pe­am­min ja ter­veel­li­sem­min. Er­go­no­mis­ta tie­toa ja toi­min­taa tar­vi­taan sil­loin, kun työ, työ­pai­kat, työ­vä­li­neet, tuot­teet ja työ­ym­pä­ris­tö so­vi­te­taan ih­mis­ten edel­ly­tys­ten ja vaa­ti­mus­ten mu­kai­sek­si.
Hyvä työ­ym­pä­ris­tö tu­kee työ­ky­kyä sekä hy­vin­voin­tia ja luo edel­ly­tyk­set työn tu­lok­sel­li­suu­del­le. Hyvä er­go­no­mia li­sää tuot­ta­vuut­ta, pois­sa­olot vä­he­ne­vät ja tapa­tur­ma­ris­ki pie­ne­nee. Se li­sää työs­sä viih­ty­vyyt­tä ja li­sää työ­mo­ti­vaa­ti­o­ta, jol­loin myös hen­ki­lös­tön vaih­tu­vuus vä­he­nee.

Fyysinen työkuormitus

Työn fyy­si­sel­lä kuor­mi­tuk­sel­la tar­koi­te­taan lii­kun­ta­e­li­mis­töön sekä hen­gi­tys- ja ve­ren­kier­to­e­li­mis­töön koh­dis­tu­vaa kuor­mi­tus­ta. Ap­tee­keis­sa työn fyy­si­siä kuor­mi­tus­te­ki­jöi­tä ovat työ­a­sen­not, jat­ku­va is­tu­mi­nen tai sei­so­mi­nen, työ­liik­keet, hyl­ly­tys, nos­ta­mi­nen, kan­ta­mi­nen ja siir­tä­mi­nen. Ap­tee­keis­sa on työ­pis­tei­tä, jois­sa työn­te­ki­jät vaih­tu­vat, jol­loin työ­pis­teen sää­del­tä­vyys oli­si tär­ke­ää, esi­mer­kik­si työ­pöy­dän kor­keus ja työ­tuo­lin sää­del­tä­vyys. Työn fyy­si­nen kuor­mi­tus on yh­tey­des­sä tuki- ja lii­kun­ta­elin­sai­rauk­siin, jot­ka ai­heut­ta­vat eni­ten sai­raus­pois­sa­o­lo­ja ap­tee­keis­sa.

Työn fyy­si­seen kuor­mit­ta­vuu­teen on syy­tä kiin­nit­tää huo­mi­o­ta ja ole­mas­sa ole­vat ris­ki­te­ki­jät tu­lee tie­dos­taa ja ar­vi­oi­da:

• työ­a­sen­not, yksi­puo­li­nen is­tu­mi­nen ja sei­so­mi­nen, staat­ti­set asen­not
• kä­sin teh­tä­vät nos­tot ja siir­rot
• teh­tä­vä­ko­ko­nai­suus, työ­vai­heet
• työs­sä käy­tet­tä­vät lait­teet ja vä­li­neet
• työn tauo­tus ja pa­lau­tu­mi­nen
• työ­ym­pä­ris­tö, läm­pö­olo­suh­teet, va­lais­tus, ääni­olo­suh­teet
• työn or­ga­ni­soin­ti ja jak­so­tus
• työn­te­ki­jän toi­min­ta­kyky ja yk­si­löl­li­set omi­nai­suu­det.

Hy­vän työs­ken­te­lyn puit­teet luo­daan er­go­no­mi­a­sei­kat huo­mi­oi­vil­la tila­rat­kai­suil­la, ka­lus­teil­la ja työ­vä­li­neil­lä. Työ­kier­rol­la ja tauo­tuk­sel­la voi­daan vä­hen­tää mah­dol­lis­ta hai­tal­lis­ta työn kuor­mi­tus­ta. Hy­vään am­mat­ti­tai­toon kuu­luu er­go­no­mi­an hal­lin­ta.  Ap­tee­kin työ­suo­je­lu­hen­ki­lös­tö ja työ­ter­veys­huol­to tu­ke­vat er­go­no­mia-asi­oi­den kä­sit­te­lys­sä. Jo­kai­nen on osal­taan vas­tuus­sa omas­ta toi­min­ta­ky­vys­tään, jota voi yllä­pi­tää ja ko­hen­taa va­paa-ai­ka­na.

Ap­tee­kin  työ­ym­pä­ris­tö ja er­go­no­mia -opas
Er­go­no­mi­an hal­lin­ta on tär­keä osa jo­kai­sen am­mat­ti­tai­toa. TTK:n ap­teek­ki­a­lal­le suun­na­tus­sa jul­kai­sus­sa on pe­rus­tie­toa ap­tee­kin työ­ym­pä­ris­tö­te­ki­jöis­tä: ääni­ym­pä­ris­tös­tä, va­lais­tuk­ses­ta, läm­pö­olo­suh­teis­ta ja sisä­il­mas­ta. Jul­kai­sun toi­nen alue liit­tyy er­go­no­mi­aan: työ­a­sen­toi­hin ja -liik­kei­siin sekä pa­lau­tu­mis­ta edis­tä­viin työn vas­ta­liik­kei­siin. Jul­kai­su so­vel­tuu jo­kai­sel­le ap­teek­ki­lai­sel­le, ap­teek­kien pe­reh­dyt­tä­jil­le, työn­o­pas­ta­jil­le, alan työ­suo­je­lu- ja työ­ter­veys­hen­ki­löil­le sekä ap­teek­ki­alan ope­tuk­seen ja kou­lu­tuk­seen.

Ap­tee­kin työ­ym­pä­ris­tö ja er­go­no­mia -opas, TTK 2014. Klik­kaa kuva­teks­tiä ava­tak­se­si digi­jul­kai­sun!

Psykososiaalinen työkuormitus

Psy­ko­so­si­aa­li­sil­la kuor­mi­tus­te­ki­jöil­lä tar­koi­te­taan työn si­säl­töön, työn jär­jes­te­lyi­hin ja työ­yh­tei­sön so­si­aa­li­seen toi­mi­vuu­teen liit­ty­viä te­ki­jöi­tä. Kuor­mi­tus­te­ki­jät voi­vat olla joko myön­tei­siä voi­ma­vara­te­ki­jöi­tä tai kiel­tei­siä, hai­tal­lis­ta kuor­mit­tu­mis­ta ai­heut­ta­via. Usein hai­tal­li­nen kuor­mi­tus syn­tyy, kun kuor­mi­tus­te­ki­jät ovat hen­ki­löil­le vää­rin mi­toi­tet­tu­ja, puut­teel­li­ses­ti hal­lit­tu­ja tai use­an te­ki­jän yh­teis­vai­ku­tuk­ses­ta.

Psyyk­ki­siä kuor­mi­tus­te­ki­jöi­tä ovat esim. lii­an vä­häi­nen tai lii­al­li­nen työ­mää­rä ja työ­tah­ti, vas­tuu, vai­kut­ta­mis­mah­dol­li­suu­den puu­te työn mää­rään ja tah­tiin, jat­ku­va valp­paa­na olo, työ­a­jois­ta joh­tu­vat hait­ta­te­ki­jät, epä­sel­vä työn­jako, kes­key­tyk­set ja häi­ri­öt sekä työs­tä saa­dun pa­laut­teen ja ar­vos­tuk­sen puu­te.

So­si­aa­li­sia kuor­mi­tus­te­ki­jöi­tä ovat esim. yk­sin­työs­ken­te­ly, toi­mi­ma­ton yh­teis­työ tai vuo­ro­vai­ku­tus, asi­oi­den ja toi­min­nan huo­no joh­ta­mi­nen, tie­don­ku­lun puu­te, häi­rin­tä ja epä­a­si­al­li­nen koh­te­lu sekä vai­ke­at vuo­ro­vai­ku­tus­ti­lan­teet asi­a­kas­työs­sä.
Myös työ­pai­kan fyy­si­set kuor­mi­tus­te­ki­jät, ke­mi­al­li­set, fy­si­kaa­li­set ja bi­o­lo­gi­set te­ki­jät sekä tapa­tur­ma­vaa­rat voi­vat li­sä­tä psy­ko­so­si­aa­lis­ta kuor­mi­tus­ta. Esi­mer­kik­si melu voi ai­heut­taa hai­tal­lis­ta kuor­mi­tus­ta, jos työ vaa­tii kes­kit­ty­mis­tä tai kom­mu­ni­koin­tia. Hai­tal­lis­ta psy­ko­so­si­aa­lis­ta kuor­mi­tus­ta voi ai­heut­taa myös esim. vi­ruk­sel­le tai ho­meel­le al­tis­tu­mi­sen pel­ko tai tur­vat­to­muu­den tun­ne.

Ap­tee­kis­sa tu­li­si tun­nis­taa ole­mas­sa ole­vat kuor­mi­tus­te­ki­jät ja ris­kit, va­rau­tua nii­hin ja miet­tiä toi­men­pi­tei­tä kuor­mi­tuk­sen vä­hen­tä­mi­sek­si. Kun ris­kit tun­nis­te­taan, on nii­den ai­heut­ta­maa hait­taa hel­pom­pi kä­si­tel­lä ja toi­men­pi­teet kuor­mi­tuk­sen hal­lit­se­mi­sek­si on hel­pom­pi suun­ni­tel­la.

Työs­sä esiin­ty­vien kuor­mi­tus­te­ki­jöi­den li­säk­si työn­te­ki­jäl­lä voi olla mui­ta te­ki­jöi­tä, ku­ten työ­uran py­säh­ty­nei­syys, työ­pai­kan me­net­tä­mi­sen uhka, työ­suh­tei­den mää­rä­ai­kai­suus sekä työn ja per­he-elä­män yh­teen so­vit­ta­mi­nen, jot­ka vai­kut­ta­vat työs­sä jak­sa­mi­seen.

Työn psy­ko­so­si­aa­li­set kuor­mi­tus­te­ki­jät. Ja­ot­te­lu hel­pot­ta­a ris­ki­te­ki­jöi­den ar­vi­oi­mis­ta. Klik­kaa ku­vaa suu­ren­taak­se­si sen!

Hai­tal­li­nen psy­ko­so­si­aa­li­nen kuor­mi­tus voi ai­heut­taa työn­te­ki­jöil­le ter­veyt­tä vaa­ran­ta­vaa kuor­mit­tu­mis­ta työs­sä, eli stres­siä, jon­ka oi­rei­ta yk­si­lö­ta­sol­la voi­vat olla

• suo­ri­tus­ky­vyn heik­ke­ne­mi­nen, vir­hei­den li­sään­ty­mi­nen
• pas­sii­vi­suus, ala­ku­loi­suus
• muis­ti­vai­keu­det, kes­kit­ty­mis­vai­keu­det
• uni­vai­keu­det
• ki­vut ja sä­ryt
• li­sään­ty­nyt tu­pa­koin­ti ja päih­tei­den käyt­tö
• it­kui­suus, är­ty­nei­syys ja kyy­ni­syys.

Pit­kään jat­ku­nut kuor­mit­tu­nei­suus voi joh­taa uu­pu­mi­seen ja ma­sen­nuk­seen. On tär­ke­ä­tä huo­ma­ta var­hai­set mer­kit uu­pu­muk­ses­ta ja puut­tua nii­hin vä­lit­tö­mäs­ti. Työ­tur­val­li­suus­la­ki­kin vaa­tii työn­an­ta­jaa vält­tä­mään ja vä­hen­tä­mään hai­tal­lis­ta kuor­mi­tus­ta ja puut­tu­maan heti sen ha­vait­tu­aan.

Työ­yh­tei­sö­ta­sol­la merk­ke­jä ter­veyt­tä vaa­ran­ta­vas­ta kuor­mit­tu­mi­ses­ta voi­vat olla li­sään­ty­neet sai­raus­pois­sa­olot, suu­ri hen­ki­lös­tön vaih­tu­vuus, suu­ret yli­työ­mää­rät, tois­tu­vat työ­yh­tei­sö­ris­ti­rii­dat ja työ­yh­tei­sö­ky­se­lyi­den esil­le nos­ta­mat epä­koh­dat.

Väkivallan uhka

Väki­val­lan uhal­la työs­sä tar­koi­te­taan työ­teh­tä­vien hoi­ta­mi­sen ai­ka­na fyy­si­sen tai hen­ki­sen väki­val­lan tai sen uhan koh­teek­si jou­tu­mis­ta. Ap­teek­ka­rin vas­tuul­la on huo­leh­tia työn­te­ki­jöi­den tur­val­li­suu­des­ta ja ter­vey­des­tä myös niin, että väki­val­lan tai sen uhan hai­tat en­na­koi­daan ja es­te­tään mah­dol­li­suuk­sien mu­kaan. Väki­val­lan uhan ris­kin suu­ruut­ta on ar­vi­oi­ta­va vaa­ro­jen ar­vi­oin­nin yh­tey­des­sä.

Väki­val­ta voi il­me­tä uh­kaa­va­na käy­tök­se­nä, ah­dis­te­lu­na, pe­lot­te­lu­na tai fyy­si­se­nä väki­val­ta­na. Väki­val­ta­ti­lan­ne on aina äkil­li­nen ja ar­vaa­ma­ton. Ap­tee­kin asi­a­kas­pal­ve­lu­työs­sä uh­kaa­vien ti­lan­tei­den syn­ty­mi­nen on mah­dol­lis­ta. Väki­val­ta­ti­lan­teen seu­raa­muk­set voi­vat ai­heut­taa fyy­si­siä tai hen­ki­siä vam­mo­ja.

Ap­tee­kis­sa väki­val­lan uhan to­den­nä­köi­syy­den mää­rit­te­lys­sä voi­daan käyt­tää apu­na mm. lä­hel­tä piti -ti­lan­tei­den kir­jauk­sia työ­pai­kal­la. Li­säk­si on hyvä sel­vit­tää ap­tee­kin si­jain­ti­ym­pä­ris­tön ti­lan­ne esi­mer­kik­si muil­ta yrit­tä­jil­tä tai po­lii­si­vi­ran­o­maisilta.

Väki­val­lan uhan mah­dol­li­suus voi ai­heut­taa myös pel­ko­ti­lo­ja, jot­ka saat­ta­vat joh­taa hai­tal­li­seen kuor­mi­tuk­seen, vaik­ka va­ka­vam­paa ti­lan­net­ta ei ap­tee­kis­sa oli­si ta­pah­tu­nut­kaan. Työ­ym­pä­ris­tön mit­ta­reil­la, ilma­pii­ri- ja kuor­mi­tus­ky­se­lyil­lä on mah­dol­lis­ta sel­vit­tää, mi­ten väki­val­lan uhka työ­pai­kal­la kuor­mit­taa. Hai­tal­li­ses­ti kuor­mit­tu­nei­den työn­te­ki­jöi­den ti­lan­tee­seen tu­lee re­a­goi­da.

Väki­val­ta­ris­kin suu­ruu­den pe­rus­teel­la tu­lee to­teut­taa tar­peel­li­sia en­na­koi­via toi­mia. Näi­tä voi­vat olla esi­mer­kik­si

• ra­ken­teel­li­sen tur­val­li­suu­den uu­del­leen­jär­jes­tä­mi­nen (koh­taa­mis­es­teet tis­kil­lä, pois­tu­mis­tiet jne.)
• tur­val­li­suus­tek­nii­kan han­kin­ta (ka­me­ra­val­von­ta, hä­ly­tys­pai­nik­keet jne.)
• työn jär­jes­te­lyt (yk­sin­työs­ken­te­lyn vält­tä­mi­nen, var­ti­oin­ti­pal­ve­lut).

Väki­val­ta­ti­lan­tei­den uhan mi­ni­moi­mi­sek­si ap­teek­kiin on laa­dit­ta­va toi­min­ta­oh­jeet uh­kaa­vien ti­lan­tei­den va­ral­ta. Toi­min­ta­oh­jeet ja me­net­te­ly­ta­vat ap­teek­kiin koh­dis­tu­vis­sa uhka­ti­lan­teis­sa tu­lee pe­reh­dyt­tää koko hen­ki­lös­töl­le. Toi­min­ta­oh­jeet on muis­tet­ta­va kä­si­tel­lä aina uut­ta tai ti­la­päis­tä työn­te­ki­jää pe­reh­dy­tet­tä­es­sä.

Hen­ki­lös­tön huol­ta rau­hoit­taa ja hy­vin­voin­tia li­sää huo­mat­ta­vas­ti tun­ne, että uh­kaan suh­tau­du­taan asi­an­mu­kai­sel­la va­ka­vuu­del­la, ja oh­jei­den si­säis­tä­mi­nen tuo itse­var­muut­ta sii­tä, että tosi­pai­kan tul­len osaa toi­mia oi­kein. Oh­jei­siin on hyvä kir­joit­taa, mi­ten uh­kaa­van ti­lan­teen jäl­ki­hoi­to ap­tee­kis­sa jär­jes­te­tään. Uhka­ti­lan­teet kä­si­tel­lään työ­yh­tei­sös­sä sekä tar­peen vaa­ties­sa työ­ter­veys­huol­lon kaut­ta ha­e­tul­la avul­la.

Yksintyöskentely

Yk­sin­työs­ken­te­ly luo osal­taan ris­kin uhka­ti­lan­tei­den syn­ty­mi­sel­le. Jos työn­te­ki­jä työs­ken­te­lee yk­sin, ap­teek­ka­rin on jär­jes­tet­tä­vä mah­dol­li­suus yh­tey­den­pi­toon työn­an­ta­jaan ja avun hä­lyt­tä­mi­seen.

Fyy­si­nen ja psyyk­ki­nen kuor­mit­tu­mi­nen, väki­val­lan uhka ja työ­olo­suh­teis­ta tai työ­vä­li­neis­tä ai­heu­tu­va tapa­tur­ma­vaa­ra on ar­vi­oi­ta­va myös yk­sin­työs­ken­te­lyn näkö­kul­mas­ta. Mi­kä­li edel­lä mai­nit­tu­ja vaa­ro­ja ar­vi­oin­nis­sa il­me­nee, on työn­an­ta­jan huo­leh­dit­ta­va sii­tä, että hait­ta tai vaa­ra yk­sin työs­ken­nel­tä­es­sä väl­te­tään tai se on mah­dol­li­sim­man vä­häi­nen.

Häirintä ja epäasiallinen kohtelu

Ap­teek­ka­rin tai esi­mie­hen on ryh­dyt­tä­vä toi­miin ter­veyt­tä hait­taa­van tai vaa­ran­ta­van epä­a­si­al­li­sen koh­te­lun pois­ta­mi­sek­si sii­tä tie­don saa­tu­aan. Lain tar­koit­ta­ma häi­rin­tä tai epä­a­si­al­li­nen koh­te­lu voi olla asi­ak­kaan, esi­mie­hen tai työn­te­ki­jän har­joit­ta­maa.

Häi­rin­näk­si ja epä­a­si­al­li­sek­si koh­te­luk­si mää­ri­tel­lään yleen­sä pit­kä­kes­toi­nen, tois­tu­va huo­no käy­tös, jos­sa toi­nen osa­puo­li tun­tee it­sen­sä ah­dis­tu­neek­si, nöy­ryy­te­tyk­si tai puo­lus­tus­ky­vyt­tö­mäk­si. Häi­rin­tä voi olla myös sek­su­aa­lis­luon­teis­ta. Ti­lan­teen voi­daan odot­taa en­nen pit­kää vai­kut­ta­van uh­rin ter­vey­den­ti­laan. Kaik­ki työ­pai­kal­la esiin­ty­vä kiel­tei­nen käyt­täy­ty­mi­nen ei ole lain tar­koit­ta­maa ter­vey­del­le vaa­raa ai­heut­ta­vaa häi­rin­tää tai epä­a­si­al­lis­ta koh­te­lua. Epä­a­si­al­lis­ta koh­te­lua ei­vät esi­mer­kik­si ole ih­mis­ten vä­li­set työ­hön liit­ty­vät nä­ke­mys­erot tai eri­mie­li­syy­det, vaik­ka ne ko­et­tai­siin­kin louk­kaa­vi­na. Häi­rin­näk­si ei pää­sään­töi­ses­ti lu­e­ta yk­sit­täis­tä kiel­teis­tä vuo­ro­vai­ku­tus­ti­lan­net­ta.

Epä­a­si­al­li­sen koh­te­lun eh­käi­se­mi­sek­si työ­pai­kal­le on hyvä luo­da käyt­täy­ty­mi­sen peli­sään­nöt. Ne on hyvä val­mis­tel­la yh­teis­toi­min­nas­sa koko ap­tee­kin hen­ki­lös­tön kans­sa.

Häirintä työyhteisön sisällä

Kun työn­an­ta­ja tai esi­mies saa tie­don, että joku ko­kee epä­a­si­al­lis­ta koh­te­lua, on sii­hen puu­tut­ta­va vii­py­mät­tä. Lain mu­kaan työn­an­ta­jan on käy­tet­tä­vis­sä ole­vin kei­noin es­tet­tä­vä epä­a­si­al­li­sen koh­te­lun jat­ku­mi­nen. Yk­sin­ker­tai­sin, kaik­kien yri­tys­ten ulot­tu­vil­la ole­va kei­no on tosi­a­si­oi­den sel­vit­tä­mi­nen ja huo­non käy­tök­sen tun­nis­ta­mi­nen ja kiel­tä­mi­nen. Luot­ta­muk­sen ja hy­vän yh­teis­työn pa­laut­ta­mi­nen voi vaa­tia sit­keyt­tä ja pon­nis­te­lua mut­ta on tar­peen, jot­ta työ­yh­tei­sön hy­vin­voin­ti pa­lau­tuu. Ap­teek­ka­ril­la on aina myös vaih­to­eh­to­na pyy­tää työ­ter­veys­huol­lon apua asi­an sel­vit­te­lys­sä, mut­ta asi­an hoi­don vas­tuut­ta­mi­nen ko­ko­naan työ­pai­kan ulko­puo­lel­le ei ole jär­ke­vää.

Häi­rin­nän ja epä­a­si­al­li­sen koh­te­lun sa­moin kuin syr­jin­nän es­tä­mi­nen on koko työ­yh­tei­sön, työn­an­ta­jan ja työn­te­ki­jöi­den yh­tei­nen asia. Työn­an­ta­jan puut­tu­mis­vas­tuun li­säk­si työn­te­ki­jän on työ­tur­val­li­suus­lain mu­kaan väl­tet­tä­vä toi­seen työn­te­ki­jään koh­dis­tu­vaa ter­veyt­tä hait­taa­vaa tai vaa­ran­ta­vaa häi­rin­tää tai muu­ta epä­a­si­al­lis­ta koh­te­lua. Li­säk­si jo­kai­sel­la työ­yh­tei­sön jä­se­nel­lä on vas­tuu il­moit­taa ha­vait­se­mas­taan epä­a­si­al­li­ses­ta käy­tök­ses­tä vas­tuul­li­sel­le esi­mie­hel­le.

Var­sin­kin pie­nes­sä työ­yh­tei­sös­sä kah­den tai use­am­man hen­ki­lön vä­li­nen huo­no vuo­ro­vai­ku­tus ko­ros­tuu ja voi pa­him­mil­laan hai­ta­ta koko työ­yh­tei­sön työ­hy­vin­voin­tia ja työn tuot­ta­vuut­ta. Ris­ti­rii­dat työs­sä ovat nor­maa­le­ja, mut­ta eri­mie­li­syyk­sien hen­ki­löi­ty­es­sä on ti­lan­tee­seen syy­tä puut­tua ajois­sa. Joka työ­pai­kal­la on syy­tä poh­tia yh­des­sä, min­kä­lais­ta käy­tös­tä työ­yh­tei­sös­sä pi­de­tään hy­vä­nä ja mitä ei tule sal­lia. Näin on­gel­ma­ti­lan­tei­siin on hel­pom­pi puut­tua. Sel­ke­ät toi­min­ta­oh­jeet sii­tä, mi­ten toi­mia, kun ko­kee epä­a­si­al­lis­ta koh­te­lua, sekä mi­ten asi­oi­den sel­vi­tys­pro­ses­si ete­nee työ­pai­kal­la, tu­lee myös laa­tia.

Toi­min­ta­oh­jei­ta epä­a­si­al­lis­ta koh­te­lua ko­ke­val­le

• Il­moi­ta asi­an­o­mai­sel­le hen­ki­löl­le, että et hy­väk­sy hä­nen toi­min­taan­sa ja ker­ro hä­nel­le, mikä hä­nen toi­min­nas­saan on mie­les­tä­si epä­a­si­al­lis­ta.
• Jos et us­kal­la yk­sin ot­taa asi­aa pu­heek­si, pyy­dä luot­ta­mus­mies, työ­suo­je­lu­val­tuu­tet­tu tai luo­tet­tu työ­to­ve­ri tu­ek­se­si.
• Jos epä­a­si­al­li­nen koh­te­lu jat­kuu, il­moi­ta asi­as­ta esi­mie­hel­le.
• Ap­teek­ka­rin/esi­mie­hen vel­vol­li­suus on puut­tua asi­aan heti, kun saa tie­don häi­rin­näs­tä.
• Jos ap­teek­ka­rin käy­tös ko­e­taan epä­a­si­al­li­sek­si, on hä­nen yh­tä­lail­la pe­rus­tel­ta­va tai kor­jat­ta­va käy­tök­sen­sä.
• Jos ap­tee­kis­sa ei jos­tain syys­tä ryh­dy­tä toi­men­pi­tei­siin asi­an sel­vit­tä­mi­sek­si, voi epä­a­si­al­lis­ta koh­te­lua ko­ke­va ot­taa yh­teyt­tä työ­suo­je­lu­vi­ran­o­mai­siin tai esi­mer­kik­si omaan am­mat­ti­liit­toon.

Val­ta­osa eri­mie­li­syyk­sis­tä sel­vi­ää jo en­sim­mäi­sen il­moi­tuk­sen yh­tey­des­sä, kos­ka usein ky­sees­sä on vää­rin­kä­si­tys. Sik­si asi­an esil­le­ot­to mah­dol­li­sim­man var­hai­ses­sa vai­hees­sa suo­raan epä­a­si­al­li­ses­ti käyt­täy­ty­vän kans­sa on eri­tyi­sen tär­ke­ää. Jos asia on tar­peen vie­dä esi­mie­hen tie­toon, on hyvä laa­tia muis­ti­ot kä­sit­te­lyis­tä työ­pai­kal­la. Epä­a­si­al­li­sen käy­tök­sen tun­nis­ta­mi­sen, to­te­a­mi­sen ja kiel­tä­mi­sen li­säk­si on tär­keä so­pia, mi­ten ede­tään pois ti­lan­tees­ta sekä mil­loin ja mi­ten seu­ra­taan asi­an kor­jaan­tu­mi­nen. Työn­an­ta­jan on tar­vit­ta­es­sa käy­tet­tä­vä työn­joh­to-oi­keut­taan saa­dak­seen so­pi­ma­ton käyt­täy­ty­mi­nen lop­pu­maan.

Työ­pai­kan ih­mis­ten vä­li­set konf­lik­ti­ti­lan­teet saat­ta­vat kie­liä jos­ta­kin puut­tees­ta työn or­ga­ni­soin­nis­sa tai työ­ym­pä­ris­tön on­gel­mas­ta. Häi­ri­ö­ti­lan­teen syn­nyt­tyä on syy­tä tar­kas­tel­la, onko sen taus­tal­la jo­kin epä­koh­ta, joka vaa­tii esi­mie­hen huo­mi­o­ta.

Asiakkaan taholta tapahtuva häirintä tai epäasiallinen kohtelu

Asi­a­kas­pal­ve­lu­ti­lan­teet voi­vat olla haas­ta­via. Ap­tee­kis­sa asi­oi eri ta­voil­la käyt­täy­ty­viä asi­ak­kai­ta. Osa heis­tä voi olla uu­pu­nei­ta tai hä­tään­ty­nei­tä, tai heil­lä voi olla ki­pu­ja, mikä joh­taa ag­gres­sii­vi­seen käyt­täy­ty­mi­seen.

Työn­an­ta­jan on suo­jel­ta­va par­haan­sa mu­kaan työn­te­ki­jöi­tä myös asi­ak­kai­den mah­dol­li­sel­ta häi­ri­ö­käyt­täy­ty­mi­sel­tä. Asi­a­kas­pal­ve­lus­sa ei tar­vit­se sie­tää kaik­kea asi­ak­kail­ta tu­le­vaa epä­a­si­al­lis­ta käyt­täy­ty­mis­tä. Tä­män vuok­si hen­ki­lös­töä tu­lee etu­kä­teen oh­jeis­taa, mi­ten toi­mi­taan, jos asi­a­kas ker­ta­luon­tei­ses­ti tai vaik­ka­pa tois­tu­vas­ti käyt­täy­tyy hy­vin huo­nos­ti.

Va­ka­va häi­ri­ö­ti­lan­ne lä­he­nee usein väki­val­lan uhan ti­lan­net­ta, ja sen jäl­ki­sel­vit­tä­mi­seen on hyvä va­ra­ta riit­tä­väs­ti ai­kaa.

Epä­a­si­al­li­sen koh­te­lun eh­käi­sy ja kä­sit­te­ly työ­pai­kal­la -opas, TTK 2014