Työsuojelun perusta ja vastuut
Työsuojelun yhteistoiminta, vaarojen tunnistaminen
Työturvallisuuslaki määrittelee työnantajan ja työntekijöiden velvollisuudet työsuojelun toteuttamiseksi sekä käsittelee työpaikoilla esiintyviä haitta- ja vaaratekijöitä ja niiden torjuntatoimia.
Työpaikan ja työympäristön työturvallisuudesta vastaa työnantaja. Työsuojelutoiminnan lähtökohtana on seurata ja parantaa työympäristöä ja työoloja jatkuvasti yhteistoiminnassa siten, että vaaratekijöiden, -tilanteiden ja haitallisen kuormittumisen syntyminen työpaikalla estetään tai ne poistetaan. Työnantajan on suunniteltava, valittava, mitoitettava ja toteutettava työolojen parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet.
Työn turvallisuutta kartoitetaan säännöllisillä vaarojen arvioinneilla ja niiden pohjalta työsuojelutoiminnan kokonaistarve kuvataan työsuojelun toimintaohjelmaan. Vuosittainen toiminta kuvataan työsuojelun toimintasuunnitelmassa.
Työntekijöiden osallistuminen oman työnsä turvallisuuden ja terveydellisten haittojen arviointiin sekä parantavien ja korvaavien toimien suunnitteluun lisää sitoutumista työn turvalliseen suorittamiseen.
Työnantajan tulee perehdyttää työntekijänsä työpaikan olosuhteisiin ja oikeisiin työmenetelmiin sekä turvallisuusmääräyksiin. Työntekijöiden velvollisuus on noudattaa työsuojeluohjeita ja toimintamalleja. Jokaisen työntekijän on huolehdittava omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja ilmoitettava esimiehelle tai työsuojeluvaltuutetulle havaitsemistaan epäkohdista.
Työnantaja, joka käyttää ulkopuolisia palveluntuottajia, vastaa yleisestä turvallisuudesta ja terveellisyydestä, töiden yhteen sovittamisesta ja tiedonkulusta yhteisellä työpaikalla.
Työsuojelulla, sen organisoinnilla ja työsuojeluhenkilöstön tehtävillä on yhtymäkohtia yritysturvallisuuden muihin osa-alueisiin, kuten henkilöturvallisuuteen, pelastustoimeen ja toimitilaturvallisuuteen. Hyvällä kokonaisvaltaisella turvallisuusjohtamisella vältytään päällekkäiseltä toiminnalta ja hyödynnetään työpaikan oman henkilöstön asiantuntemusta.
Työsuojelun yhteistoiminta
Työsuojelun yhteistoiminnan tavoitteena on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta ja tehdä mahdolliseksi työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevien asioiden käsittelyyn.
Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta määrittelee yhteistoiminnassa käsiteltävät asiat sekä työsuojelupäällikön, työsuojeluvaltuutetun ja työsuojelutoimikunnan asettamisesta ja tehtävistä työpaikoilla.
Valtaosa apteekeista on pieniä työpaikkoja; keskimääräinen koko on 11 työntekijää. Vaikka laki asettaa työsuojelutoimikunnalle minimityöntekijämäärän, kannattaa yhteistoiminnasta sopia näissä pienissäkin työpaikoissa, koska yhteistoimintaan lain mukaan kuuluvat asiat on käsiteltävä työantajan, työsuojeluvaltuutetun tai työntekijöiden kesken soveltuvin osin.
Yhteistoiminnassa käsiteltävät asiat
Työsuojelun yhteistoiminnassa käsitellään työn ja työpaikan olosuhteet huomioon ottaen asioita, joilla voi olla vaikutusta työntekijöiden turvallisuuteen, terveyteen ja työkykyyn. Yhteistoiminnassa käsiteltävät asiat voivat koskea työtä, työympäristöä ja työyhteisöä, kuten erilaisia muutostilanteita esim. työtilojen tai töiden uudelleenjärjestelyä tai organisaatiomuutoksia.
Yhteistoiminnassa käsitellään myös työkykyä ylläpitävään toimintaan ja työhyvinvointiin liittyvät tavoitteet ja kehittämisen ohjelmat sekä riskien arvioinnissa ja työpaikkaselvityksessä esille tulleet työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavat asiat.
Yhteistoimintaan liittyviä asioita tulee käsitellä yhteistoiminnan tavoitteiden kannalta riittävän ajoissa. Käsiteltyjen asioiden toteutumisen ja vaikutusten seuranta kuuluvat myös yhteistoimintaan.
Työpaikan koon mukaan apteekissa tulee nimetä erilaisia työsuojeluun liittyviä vastuuhenkilöitä.
Työsuojelupäällikkö on työnantajaa edustava työsuojelun yhteistoimintahenkilö. Apteekkari nimeää työsuojelupäällikön, ellei toimi itse työsuojelupäällikkönä. Työsuojelupäällikkö huolehtii työnantajan ja työntekijöiden välisen yhteistyön järjestämisestä, ylläpitämisestä ja kehittämisestä sekä tiedottaa työntekijöille työsuojeluvaltuutetun valinnasta.
Työsuojeluvaltuutettu edustaa työntekijöitä käsiteltäessä työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavia asioita. Työsuojeluvaltuutettu on valittava työpaikalla, jossa työskentelee säännöllisesti vähintään kymmenen työntekijää. Työntekijät valitsevat keskuudestaan valtuutetun ja kaksi varavaltuutettua. Pienemmilläkin työpaikoilla valtuutettu ja varavaltuutetut voidaan valita, jos työntekijät pitävät sitä tarkoituksenmukaisena.
Työsuojeluvaltuutettujen kouluttautumisoikeudesta, ajankäytöstä ja korvauksista on sovittu työsuojelun valvontalaissa.
Työsuojelutoimikunta käsittelee säännöllisin määräajoin yhteistoiminnassa käsiteltävät asiat sekä suunnittelee ja seuraa työsuojelussa tarvittavia toimia. Työsuojelutoimikunta tulee perustaa apteekissa, jossa työskentelee vähintään 15 työntekijää. Työsuojelutoimikuntaan kuuluvat työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut. Muitakin jäseniä on mahdollisuus nimetä tarpeen mukaan, kuitenkin niin, että työnantajan edustajaa kohden on kolme työntekijää. Työsuojelutoimikunnan sijasta voidaan sopia sitä korvaavasta yhteistoimintajärjestelystä. Työterveyshuolto voidaan kutsua asiantuntijana työsuojelutoimikunnan kokouksiin, jotta yhteistyö ja tieto työpaikasta syvenevät.
Oikeudellisesti työsuojelun toimintavelvoitteet kuuluvat työnantajalle ja tämän sijaiselle eli apteekissa apteekkarille tai mahdolliselle apteekin hoitajalle.
Apteekkityön vaarojen tunnistaminen ja arviointi
Työturvallisuuslain mukaan työnantajan tulee arvioida työpaikan vaarat, tapaturmat, kemikaalit ja fysikaaliset tekijät sekä fyysinen ja psykososiaalinen kuormitus. Lisäksi arvioidaan riskin suuruus ja sen merkitys työntekijän turvallisuuteen ja terveyteen. Vaarojen arvioinnissa hyödynnetään työterveyshuollon tekemien työpaikkaselvitysten ja terveystarkastusten tuottamaa tietoa.
Kun vaara on tunnistettu, pyritään se ensisijaisesti poistamaan. Silloin, kun tämä ei ole mahdollista, pyritään haittaa pienentämään ja hallitsemaan. Lisäksi tulee arvioida jäljelle jääneen haitan merkitys työntekijän terveydelle ja turvallisuudelle. Jos työnantajalla ei ole riittävästi osaamista riskin suuruuden arvioimiseen, käytetään apuna muita asiantuntijoita. Työterveyshuolto on luonnollisesti yksi asiantuntijoista.
Toimenpiteistä päättäessään työnantajan tulee ottaa huomioon työhön, työolosuhteisiin ja työympäristöön sekä työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat.
Apteekissa tyypillisiä vaaratekijöitä ovat
- fyysiset kuormitustekijät: staattiset asennot, istuminen, seisominen, hankalat, työasennot, kierteiset ja kumartavat liikkeet ja näyttöpäätetyö.
- psykososiaaliset kuormitustekijät: työn määrä, työyhteisön vuorovaikutus, väkivalta, asiakastilanteet, häirintä, yksintyöskentely ja osaamisen ylläpitäminen
- tapaturmat: tyypillisesti tapaturmat ovat melko lieviä. Työtapaturmia samoin kuin läheltä piti -tilanteita tulee seurata. Ne kirjataan ja käsittelytavasta tulee sopia. Tilanteista kertovaa tietoa hyödynnetään vaarojen arvioinnissa.
Linkit
Työturvallisuuslaki (Finlex)
Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (Finlex)

ArkiArvi on työkalu pienen työpaikan työturvallisuus- ja työterveysriskien lähtötason kartoittamiseen.

ArkiArvi on työkalu pienen työpaikan työturvallisuus- ja työterveysriskien lähtötason kartoittamiseen.
“Työpaikan ja työympäristön turvallisuudesta vastaa työnantaja.”