Hyvän työympäristön kriteereitä:
- Työympäristö on kunnossa
- ääniympäristö
- sisäilma
- lämpöolot
- valaistus
- ergonomia.
- Käyttäjät ovat tyytyväisiä.
- Huoltoon ja kunnossapitoon on toimivat käytännöt.
Keskeistä työtilan ja -pisteiden mitoituksen kannalta on, että niissä on riittävästi tilaa sujuvaa työskentelyä ja liikkumista varten. Yksilökohtaisia työpisteitä apteekissa on usein asiakaspalvelupisteissä, reseptien käsittelyssä, lääkevalmistuksessa ja toimistotiloissa. Näissäkin työpisteissä voi työskennellä vuorotellen monta työntekijää. Sopivilla, tarvittaessa muunneltavilla ja riittävän kokoisilla tilaratkaisuilla edistetään sujuvaa työskentelyä.
Julkaisun liitteenä on lomake, jota voi käyttää työympäristön arviointiin.
Ääniympäristö ja melu
Apteekkityössä ei ole yleensä kovaa melua, mutta kuulemista vaikeuttavaa tai aisteja kuormittavaa hälyä voi esiintyä. Kuulemisympäristöä voidaan parantaa tilasuunnittelun ja -järjestelyjen lisäksi akustisilla ratkaisuilla. Asiakastilanteiden luottamuksellisuus on tärkeää ottaa huomioon tilaratkaisuissa ja ääniympäristön suunnittelussa.
Valaistus ja näkeminen
Apteekin eri tehtävissä valon tarve vaihtelee. Lääketurvallisuuden varmistaminen edellyttää hyvää näkemistä ja riittävää valaistusta. Puutteet valaistuksessa voivat rasittaa näköaistia, hidastaa työskentelyä ja lisätä virheitä.
Asiakaspalvelupisteissä ja reseptin käsittelyn eri vaiheissa tarvitaan hyvää yleisvalaistusta, jota tarvittaessa täydennetään kohdevalaisimella. Valaistusvoimakkuuden on tällöin oltava ainakin 500 luksia. Muualla apteekissa valaistusvoimakkuus voi olla pienempi.
Näkemistä häiritsevät kirkkaat valopisteet näkökentässä, häikäisy, heijastukset ja suuret valaistusvaihtelut. Epäsuoralla valaistuksella voidaan vähentää näkemisen haittatekijöitä. Näkyvyyteen ja näkömukavuuteen vaikuttavat lisäksi sisustuksen, seinien, katon ja kalusteiden väri. Tumma tila ja sisustus lisäävät yleensä valon määrän tarvetta, kun taas vaaleat pinnat ja sisustus heijastavat valoa takaisin.
Lämpöolosuhteet ja ilman laatu
Hyvän sisäilman tunnusmerkkejä ovat ilman puhtaus ja raikkaus sekä sopiva lämpötila ja ilman kosteus. Hyvä sisäilma edistää osaltaan virkeyttä ja työkykyä. Sisäilman ongelmat aiheuttavat väsymistä ja epäviihtyvyyttä sekä terveyshaittoina oireita ja sairauksia. Huono sisäilma tuntuu tunkkaisuutena, epämiellyttävinä hajuina ja muina tuntemuksina.
Apteekin lämpötilassa on huomioitava henkilöstön lisäksi asiakkaat ja lääkkeiden säilyvyys. Sisälämpötilaksi suositellaan kevyessä työssä 21–25 astetta. Tavaran vastaanottamisessa, purkamisessa ja varastoinnissa lämpötila voi olla näitä arvoja matalampi. Poikkeavan lämpötilan mahdollisesti aiheuttamaa työkuormitusta voidaan keventää työjärjestelyillä tai tauotuksella. Korkeaa lämpötilaa voidaan laskea tuloilman määrää lisäämällä tai tuloilmaa jäähdyttämällä. Liian matalaa lämpötilaa voi nostaa tai kytkeä lämpö tai ilmastointi aikaisemmin päälle.
Ilman liian voimakas virtaus koetaan epäviihtyisänä vedon tunteena. Vetoa tunnetaan myös suurien kylmien pintojen, esimerkiksi ikkunoiden läheisyydessä. Ulko-ovien tai ilmastoinnin tuloilma- ja poistoaukkojen läheisyydessä voidaan niin ikään kokea vedon tunnetta. Vetoa voidaan vähentää esimerkiksi ylipaineistamalla myymälä- ja varastotilat ulkoilmaan nähden, tuloilman suuntauksella, työpisteiden sijoittamisella, lämpöpuhaltimilla ja tuulikaapeilla.
Ilman liiallisella kosteudella tai kuivuudella voi olla välillisiä vaikutuksia terveyteen. Kovilla talvipakkasilla ilma voi olla niin kuivaa, että se voi aiheuttaa joillakin ihmisillä silmien, ihon ja hengitysteiden limakalvojen kuivumista. Työpaikan ilman suhteellista kosteutta pidetään miellyttävänä, kun sen arvot ovat 25–50 %. Ilman kosteus on pääasiassa sidoksissa vallitsevaan ulkoilmaan.
Ilman laatuun, kosteuteen, lämpötilaan ja vetoon liittyvissä asioissa henkilöstön tuntemukset, oireilut ja sairastumiset voivat osoittaa kehittämisen tarpeen ja kohteen. Tarvittaessa tuntemuksia voidaan tarkentaa mittauksilla ja asiantuntijatyöllä.
Henkilökohtaisella pukeutumisella voidaan vähentää esimerkiksi liian matalan lämpötilan tai vedon aiheuttamia tuntemuksia.
Kerrospukeutuminen on hyvä keino säilyttää lämpötasapaino. Kylmän ja vedon tunnetta voidaan vähentää käyttämällä alus- tai väliasussa korkeaa kaulusta ja ihonmyötäisiä hihan ja lahkeiden suita. Umpinaiset kengät täydentävät pukeutumista tarvittaessa. Kesäkuumalla voidaan hankkia tarvittaessa tuulettimia, mikäli lämpötilaa ei muuten saada alennettua riittävästi.
Kosteus- ja homevaurioepäilyt
Kosteus- ja homevauriot ovat terveysriskejä. Toistuva kostuminen voi aiheuttaa rakenteiden vaurioitumisen, jolloin rakenteisiin voi kehittyä mikrobikasvustoa. Kosteus voi tunkeutua rakenteisiin mm. katon, seinien, ikkunoiden tai alapohjan kautta tai vesijohtojen ja viemärien vuodoista. Kosteusvauriot on syytä selvittää, ennen kuin rakennevauriot kehittyvät.
Homepölysairauksien oireet muistuttavat tavallista flunssaa eli homeesta kärsivällä saattaa olla esimerkiksi yskää, päänsärkyä tai kuumetta. Terveyshaitan hoitamisessa tarvitaan yhteistyötä työterveyshuollon kanssa.
Esimiehen vastuulla on ryhtyä toimenpiteisiin työssä ja työympäristössä havaittujen vaarojen ja haittojen osalta.
Apteekin työympäristö ja ergonomia4.9.2014